Päntäneen urheilukenttä

Päntäneen urheilukenttä

Tuomo Tuuri

Kuvat avautuvat klikkaamalla!

40-luvun loppupuolella alkoi Päntäneellä vähitellen toteutua toive oman urheilukentän tekemisestä. Tästä kertoo oheinen artikkeli Kauhajoen Kunnallislehdessä 1948. Kuten tekstistä näemme Päntäneelle oli perustettu urheilukenttätoimikunta, jonka jäsenistöstä ei ole tarkkaa tietoa. Se oli ostanut Seija Lapikistolta 1,5 ha maa-alan 315 000 markan hintaan. Rahoitusta saatiin kunnan lahjoittamana Alkon voittovaroista 50 000 mk ja Päntäneen hoijakkahäistä v. 1948 niin, että velkaa ei tarvinnut kovin runsaasti ottaa. Talkootyö otettiin avuksi.

V. 1949 perustettiin Päntäneen Urheilukenttä Oy. Alla on Pörssitieto.fi:n tietoa asiasta. Sen mukaan 81 % osakkeista oli jaettu tasan Maamiesseuran, Naisosaston ja Nuorisoseuran kesken. Koko osakepääoma oli 300 000 mk. Sen mukaan 57 000 mk olisi hankittu muulla toiminnalla. Osakkeita myytiin paikalliselle väestölle. Näin saatiin myös peruspääomaa projektiin.

Päntäneen Urheilukenttä. Per. 1950, lak*. Rakentaa urheilukentän Kauhajoen Päntäneen kylään. 600 os. à 500 mk. Maamiesseura, Maamiesseuran Naisosasto ja Nuorisoseura, kukin 27 %. Vain perusilmoitus.

*lak: Yhtiö on poistettu kaupparekisteristä PRH:n päätöksellä (1979 KRL 24 §, nyk. yleensä ns. tilinpäätöspoisto: 1978 OYL 13 luku 4 §, 2006 OYL 20 luku 4 §). Menettelyjä on sovellettu v. 1980 lähtien yhtiöihin (paitsi asunto-oy:hin), jotka ovat tosiasiallisesti nukahtaneet pois jopa useita vuosikymmeniä aikaisemmin. Siksi lak*-vuosilukua ei yhtiötiedoissa mainita (Pörssitieto.fi)

Osakekirjan allekirjoittajina olivat Toivo Kauramo ja Kyllikki Saarela, jotka olivat luultavasti hallituksen puheenjohtaja ja sihteeri. Myös ainakin Kauko Kullas toimi osakkeiden allekirjoittajana. Toistaiseksi ei yhtiön pöytäkirjoista ole tiedossa missä ne ovat vai ovatko enää missään tallessa. Näin saadun pääoman lopullisesta määrästä ja osakejaosta ei ole tarkkaa tietoa.

Työmaalta on itselle jäänyt muistiin, kun aluetta salaojitettiin ja tiiliset salaojaputket asetettiin kohdalleen työkalulla, jossa oli n. 2 metrin varsi ja alapäässä 90 asteen kulmassa noin 20-30 cm:n pituinen teräspiikki. Sillä salaojaputki oli helppo laskea paikalleen. Muistan nähneeni salaojitustapahtumasta valokuviakin, mutta toistaiseksi ei niitä ole löytynyt. Olin silloin 6-vuotias.

Ohessa kuva traktoritalkoista kentällä, harmaat fergut hommissa! (Päntäneen kyläkirja).

Kentästä tuli 300 metrin hiekka-pohjaisella juoksuradalla varustettu, keskusosa nurmipinnoitteinen, jalka-pallomaaleilla varustettu.

Kentällä tapahtuva toiminta oli pääasiassa jokaviikkoiset sarjakilpailut ja jalkapallon peluu. Muistan, että setäni Vilho Tuuri innokkaana urheilumiehenä oli usein vetämässä sarjakilpailuja kentällä. Helsingin olympialaiset 1952 antoivat lisäpuhtia urheilutoimintaan.

Uuno Pekarila oli innokas jalka-palloilija ja oli mukana kantavana voimana, kun kyliltä pojat kerääntyivät viikoittain pelaamaan. Muistan myös, kun Karhun puheenjohtajana oli Mauno Ojanen ja hän oli usein Päntäneellä ohjaamassa nuoria. Taisin silloin jo olla yhteiskoulussa.

Kuvassa Päntäneen jalkapallojoukkue 60-luvun alussa kirkonkylässä kuvattuna. Alarivi vas. Uuno Pekarila, Lasse Ketola, Tapio Pekarila, Väinö Luopakka, Mauri Rahkola, Reino Luopakka, ylärivi vas. Oiva Hatakka, Pentti Poikselkä, Matti Kuja-Halkola, Aarre Tarkka, Veikko Mäntykangas, Esa Mäki-Kullas, Terho Rajala. (kuva Urho Malmila)

Vuonna 1958 maaliskuussa pidetyn vuosikokouksen avasi Uuno Pekarila, puheenjohtajaksi valittiin Lauri Tuuri ja sihteeriksi Urho Malmila. Yhtiön sihteeri Kyllikki Saarela esitti toimintakertomuksen 1957-58, joka hyväksyttiin. Samoin esitettiin tilit ja vastuuvapaus myönnettiin. Lopuksi keskusteltiin monista kenttää koskevista asioista ja lähiajan tehtävistä. Tämä Kauhajoen Kunnallislehden lyhyt kokousselostus tuntui ennakoivan tulevaa.

Vuonna 1959 oli Päntäneen urheilukentän kunnallistaminen pitkään asialistoilla, kunnes valtuusto kokouksessaan 9.11.1959 päätti ottaa kentän kunnan haltuun niin pian, kun se on rakennettu kunnolliseksi harjoituskentäksi. Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt päntäneläisiä, vaan he päättivät tarjota kenttänsä kunnalle uudelta pohjalta, lahjoituksen muodossa sellaisessa kunnossa kuin se tällä hetkellä on. Kunnanvaltuustossa oli tämän jälkeen käsiteltävänä kunnan urheilulaitosten yleissuunnitelman hyväksyminen ja tässä yhteydessä valtuusto samalla teki periaatepäätöksen siitä, että kunta ottaa haltuunsa yksityisten ja yhtymien omistamat urheilukentät, mikäli niiden omistajat luovuttavat ne kunnalle ilmaiseksi. Tähän periaatepäätökseen nojaten valtuusto tässä kokouksessa päättikin pitkän keskustelun jälkeen ottaa Päntäneen kenttälahjoituksen vastaan sekä hyväksyi samalla asiasta laaditun lahjakirjan. Aikaisemmin tehdyn kustannusarvion mukaan Päntäneen kentän rakentaminen urheilukentäksi tulisi maksamaan 2,3 milj mk ja harjoituskentäksi vastaavasti 1 milj mk. Vuotuiset ylläpitokustannukset ovat vastaavasti urheilukentällä 135 000,- ja harjoituskentällä 75 000,- (Kauhajoen kunnallislehti). Näin kenttä siirrettiin virallisesti kunnan haltuun.

Nykyinen toiminta on keskittynyt pääasiassa jalkapalloon, FC Päntäne pelaa kotipelejään kentällä ja vuosittaisen Kauhacup-jalkapallotapahtuman pelejä kentällä myös pelataan. Joka tapauksessa kentällä on ollut ja on edelleen oma roolinsa kyläläisten elämässä.

Tuomo Tuuri

PS. Jos jollakin on täydentävää tietoa tai kuvia aiheesta, pyydän ottamaan yhteyttä.