Kiertokoulu Päntäneellä

 

Kiertokoulu Päntäneellä

Olli Tuuri

Piispa Gezelius hahmotteli valtakunnallista koulujärjestelmää jo 1600-luvulla ja siltä pohjalta syntyi perusta lukkarikouluille, joista kiertokoulut saivat alkunsa. Köyhäinhoitohallitus asetti ensimmäiset kiertokoulunopettajat Kauhajoelle. Tämä lienee johtunut siitä, että sama hallitus oli jo aiemmin palkannut köyhille lapsille opettajia. Useissa kylissä oli syntynyt muutakin oma-aloitteista opetusta, mikäli joku asukkaista oli sellaista pystynyt järjestämään. Vaivaishoitohallitus myönsi kokouksessaan 14.12.1853 entiselle merisotilaalle Markus Nirvalle palkkioksi 20 kappaa rukiita siitä, että hän oli edellisenä kesänä ja syksynä opettanut useita köyhiä lapsia Päntäneen kylässä. Kun seurakunnassa oli paljon sellaisia henkilöitä, jotka joko vanhempainsa huolimattomuuden tai taitamattomuuden takia eivät olleet saaneet opetusta kirjan luvussa, vaan olivat, kuten vaivaishoitohallituksen kokouksen pöytäkirjassa 28.12.1853 sanotaan, lukutaidon puolesta niin kuin vastasyntyneet lapset, mutta synneissä ja ylitsekäymisissä kyllä muiden aikuisten tasalla.

Ilmajoen kirkkoherra Carl Rudolf Forsman ehdotti kirkonkokouksessa 10. huhtikuuta 1853 lastenkoulujen perustamista Kauhajoen kappeliin. Hän kehotti talonomistajia Päntäneellä, Hyypässä, Kirkonkylässä ja Aronkylässä vuorotellen antamaan huonetiloja tulevan kiertokoulun käyttöön ja mainituista kylistä tilat myös löytyivät. Koulua päätettiin pitää neljässä talossa: Jaakko Heikkurilla, Aapeli Pentilällä, Johan Marttilalla ja Antti Ala-Panulalla. Kiertokoulua varten ei siis tarvittu omaa koulurakennusta. Kauhajoki toimi alusta lähtien kahtena kiertokoulupiirinä, joista Matti Kivinen opetti Hyypän, Nummijärven ja Päntäneen piirissä ja Petteri Mänty Aron, Harjan ja Kirkonkylän piirissä.

Vas. Aapeli Pentilän punainen talo ja vieressä rakenteilla oleva
Janne Pentilän talo Isojoelle vievän maantien varressa.
Painokuva kirjasta Suomen maatilat 1933 jälkiväritettynä.

Päntäneellä kiertokoulun tilat sijoittuivat oheisessa kuvassa näkyvään punaiseen taloon, jota isännöi talollinen, kuudennusmies Aapeli Pentilä vuosina 1847-1876. Aapeli ja Maija Liisa Pentilän omistakin lapsista kuusi pääsi nauttimaan ”kotiopetuksesta”, joka alkoi vuonna 1854 Matti Kivisen johdolla. Kivinen oli Kiviluoman talon torpparin Elias Haasiomäen poika. Hänestä tuli myöhemmin Kauhajoen kunnankirjuri. Toiseksi opettajaksi Kauhajoelle tuli vuonna 1862 Hiskias Ahlberg, joka oli talollisenpoika Vakkurista, mutta muuttanut jo 1840-luvulla Päntäneelle rengiksi Mäenpään torppaan Rahkolassa.

Hiskias Antinpoika Ahlberg e. Vakkuri, lastenopettaja, s. 9.6.1826, k. 2.11.1903 keuhkotautiin. Puoliso: ∞1869 Maria Liisa Eenokintytär Katajala, Pentilän torpan tytär. Ei lapsia.

 

VAASA 12.11.1903: Kauhajoella kuoli kiertokoulun opettaja Hiskias Ahlberg 77 w. wanhana. Wainaja on ollut ahkera työmies tehtäwässään. Waatimattomana pienellä palkalla hoiti hän rakkaaksi käynyttä wirkaansa Kauhajoen kunnassa 40 wuotta. Wiime wuosina sairaus hänen woimansa murti, kunnes nyt wei hänet hautaan. Todellista kunnioitusta on hän ansainnut ja sitä hänen muistonsa saakin kuntalaisten puolelta. Hän haudattiin t. k. 8 päiwänä.

Ahlberg ja Kivinen hoitivat kiertokoulun opetuksen kahdestaan vuoteen 1883 saakka, jolloin Kivinen erosi ryhdyttyään kunnankirjuriksi.  Hän sai seuraajakseen Herman Perämäen, joka otti sukunimen Peränen opettajaksi ryhdyttyään. Herman Peränen oli Rahkolan Perämäen torpanpoika Päntäneeltä. Lukuvuosi oli kahdeksan kuukauden mittainen, siitä kolme kuukautta kului Päntäneellä, kolme Hyypässä ja kaksi Nummijärvellä. Vuonna 1883 valittiin Kauhajoelle vielä kolmaskin opettaja. Hän oli entinen lukkari, Kauran torppari Johan Rosenlund, joka yhdessä Ahlbergin kanssa hoiti kappelin pohjoisosien opetuksen.

Hermanni Iisakinpoika Peränen e. Perämäki, kiertokoulunopettaja, s. 2.11.1857, k. 3.10.1917
Puoliso: ∞1897 Anna Maria Antintytär Hautamäki, s. 15.5.1857 Karijoki, k. 28.10.1938

Aapeli Pentilän kuoltua vuonna 1876 talon isännyys siirtyi hänen pojalleen Matille, joka vaihtoi Pentilän talon Yli-Käyrään v. 1883 ja otti vähän myöhemmin sukunimekseen Käyräkoski. Kiertokoulu jatkui Pentilän talon entisissä tiloissa. Rosenlundin kuoltua vuonna 1885 kolmanneksi opettajaksi Kauhajoelle tuli Vilho Högander (s. 1845). Höganderin isä oli toiminut Kauhajoen kirkon väkkärinä ja isoisä lukkarina. Kiertokouluopetuksessa pääpaino oli lukutaidon ja kristinopin osaamisessa, mutta laskento ja myöhemmin kirjoitustaitokin kuuluivat osana opetukseen. Kirjoitustaito yleistyi vasta kansakoulujen myötä. 

Vaikka kansakoulujärjestelmä saatiin alkuun v. 1882, oli kirkon antamalla alkeisopetuksella kuitenkin tärkeä sija kansakoulun rinnalla. Niillä seuduilla, joilla kansakoulua ei ollut, kiertokoulu oli ainut opinlähde pitkälle 1900-luvulle saakka.

Vuonna 1949 käyttöön otettu Pentilän koulu.

Varsinainen kansakoulu Pentilään perustettiin ylemmässä kuvassa rakenteilla olevaan Janne Pentilän taloon vasta vuonna 1933. Sinne saatiin tuolloin myös sähkövalo Kayräkosken sähkölaitokselta. Koulu toimi supistettuna (vain yläkoulu) vuoteen 1941, mutta siirtokarjalaisten suuri määrä sotavuonna 1940 toi lisää oppilaita ja koulu muutettiin vuodesta 1941 alkaen täydeksi kansakouluksi ala- ja yläkouluineen. Uusi varsinainen koulutalo rakennettiin Käyrän puolelle ja otettiin käyttöön vasta vuonna 1949 (kuva vieressä), vaikka tontti koulua varten oli ostettu jo v. 1933. Uusi koulu ehti olla koulukäytössä vain 28 lukuvuotta tultuaan lakkautetuksi vuonna 1966.

Päntäneen ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1894 Malakias Yli-Rahkolan talossa vuokratiloissa. Sama rakennus seisoo vieläkin sijoillaan Ollin Oikoosen varrella (myöh. Lapikisto, Pekarila jne). Uusi oma koulurakennus valmistui Päntäneelle vuonna 1902.

Lähdeluettelo:

Heikki Nurmela: Kauhajoen koululaitos 1882-1982

digi.kansalliskirjasto

Liisa Ruismäki: Kauhajoen Historia

Aiemmat Päntälä-blogit