Pentilän koulut

 

Pentilän koulut 1853-1966

kiertokoulusta kansakouluun

Olli Tuuri

Kiertokoulu 1853-

Ennen kunnallista kansakoulujärjestelmää kirkko vastasi suurelta osin suomalaisten alkeisopetuksesta juuri kiertokoulujen kautta 1800-luvulta 1900-luvun alkupuolelle asti. Ne edelsivät nykyistä koulujärjestelmää ja toimivat usein epäsäännöllisesti kiertävien opettajien voimin. Kiertokoulujen tarkoitus oli tavoittaa mahdollisimman monia lapsia, erityisesti niitä, jotka eivät päässeet osallistumaan kaupunkien tai kirkonkylien kouluihin.

Piispa Gezelius hahmotteli valtakunnallista koulujärjestelmää jo 1600-luvulla ja siltä pohjalta syntyi perusta lukkarikouluille, joista kiertokoulut saivat alkunsa. Köyhäinhoitohallitus asetti ensimmäiset kiertokoulunopettajat Kauhajoelle. Useissa kylissä oli syntynyt muutakin oma-aloitteista opetusta, mikäli joku asukkaista oli sellaista pystynyt järjestämään. Tällaisesta toiminnasta vaivaishoitohallitus myönsi kokouksessaan 14.12.1853 entiselle merisotilaalle Markus Nirvalle palkkioksi 20 kappaa rukiita siitä, että hän oli edellisenä kesänä ja syksynä opettanut useita köyhiä lapsia Päntäneen kylässä. Seurakunnassa oli paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet saaneet opetusta kirjan luvussa, vaan olivat, kuten vaivaishoitohallituksen kokouksen pöytäkirjassa 28.12.1853 sanotaan, lukutaidon puolesta niin kuin vastasyntyneet lapset, mutta synneissä ja ylitsekäymisissä kyllä muiden aikuisten tasalla.

Ilmajoen kirkkoherra Carl Rudolf Forsman ehdotti kirkonkokouksessa 10. huhtikuuta 1853 lastenkoulujen perustamista Kauhajoen kappeliin. Hän kehotti talonomistajia Päntäneellä, Hyypässä, Kirkonkylässä ja Aronkylässä vuorotellen antamaan huonetiloja tulevan kiertokoulun käyttöön ja mainituista kylistä tilat myös löytyivät. Koulua päätettiin pitää neljässä talossa: Jaakko Heikkurilla, Aapeli Pentilällä, Johan Marttilalla ja Antti Ala-Panulalla. Kiertokoulua varten ei siis tarvittu omaa koulurakennusta. Kauhajoki toimi alusta lähtien kahtena kiertokoulupiirinä, joista Matti Kivinen opetti Hyypän, Nummijärven ja Päntäneen piirissä ja Petteri Mänty Aron, Harjan ja Kirkonkylän piirissä.

Takana keskellä näkyvässä  Aapeli Pentilän talossa alkoi kiertokoulu Päntäneellä v. 1853.

Kuva Alfred Niemistö, päiväämätön (Eino Metsä-Pentilän arkisto). Kuvattu etelän suunnasta.

Talo on edelleen asuinkäytössä Ala-Yrjänäiseen siirrettynä (Kauhajoen Kunnallislehti 22.5.2026).

Päntäneellä kiertokoulun tilat sijoittuivat oheisessa kuvassa näkyvään punaiseen taloon, jota isännöi talollinen, kuudennusmies Aapeli Pentilä vuosina 1844-1876. Aapeli ja Maija Liisa Pentilän omistakin lapsista kuusi pääsi nauttimaan ”kotiopetuksesta”, joka alkoi vuonna 1853 Matti Kivisen johdolla. Kivinen oli Kiviluoman talon torpparin Elias Haasiomäen poika. Hänestä tuli myöhemmin Kauhajoen kunnankirjuri. Toiseksi opettajaksi Kauhajoelle tuli vuonna 1862 Hiskias Ahlberg, joka oli talollisenpoika Vakkurista, mutta muuttanut jo 1840-luvulla Päntäneelle rengiksi Mäenpään torppaan Rahkolassa.

Hiskias Antinpoika Ahlberg e. Vakkuri, lastenopettaja, s. 9.6.1826, k. 2.11.1903 keuhkotautiin. Puoliso: ∞1869 Maria Liisa Eenokintytär Katajala, Pentilän torpan tytär. Ei lapsia.

 

VAASA 12.11.1903: Kauhajoella kuoli kiertokoulun opettaja Hiskias Ahlberg 77 w. wanhana. Wainaja on ollut ahkera työmies tehtäwässään. Waatimattomana pienellä palkalla hoiti hän rakkaaksi käynyttä wirkaansa Kauhajoen kunnassa 40 wuotta. Wiime wuosina sairaus hänen woimansa murti, kunnes nyt wei hänet hautaan. Todellista kunnioitusta on hän ansainnut ja sitä hänen muistonsa saakin kuntalaisten puolelta. Hän haudattiin t. k. 8 päiwänä.

Ahlberg ja Kivinen hoitivat kiertokoulun opetuksen kahdestaan vuoteen 1883 saakka, jolloin Kivinen erosi ryhdyttyään kunnankirjuriksi.  Hän sai seuraajakseen Herman Perämäen, joka otti sukunimen Peränen opettajaksi ryhdyttyään. Herman Peränen oli Rahkolan Perämäen torpanpoika Päntäneeltä. Lukuvuosi oli kahdeksan kuukauden mittainen, siitä kolme kuukautta kului Päntäneellä, kolme Hyypässä ja kaksi Nummijärvellä. Vuonna 1883 valittiin Kauhajoelle vielä kolmaskin opettaja. Hän oli entinen lukkari, Kauran torppari Johan Rosenlund, joka yhdessä Ahlbergin kanssa hoiti kappelin pohjoisosien opetuksen.

Hermanni Iisakinpoika Peränen e. Perämäki, kiertokoulunopettaja, s. 2.11.1857, k. 3.10.1917
Puoliso: ∞1897 Anna Maria Antintytär Hautamäki, s. 15.5.1857 Karijoki, k. 28.10.1938

Aapeli Pentilän kuoltua vuonna 1876 talon isännyys siirtyi hänen pojalleen Matille, joka vaihtoi Pentilän talon Yli-Käyrään v. 1883 ja otti vähän myöhemmin sukunimekseen Käyräkoski. Kiertokoulu jatkui Pentilän talon entisissä tiloissa. Rosenlundin kuoltua vuonna 1885 kolmanneksi opettajaksi Kauhajoelle tuli Vilho Högander (s. 1845). Höganderin isä oli toiminut Kauhajoen kirkon väkkärinä ja isoisä lukkarina. Kiertokouluopetuksessa pääpaino oli lukutaidon ja kristinopin osaamisessa, mutta laskento ja myöhemmin kirjoitustaitokin kuuluivat osana opetukseen. Kirjoitustaito yleistyi vasta kansakoulujen myötä. 

Vaikka kansakoulujärjestelmä saatiin alkuun v. 1882, oli kirkon antamalla alkeisopetuksella kuitenkin tärkeä sija kansakoulun rinnalla. Niillä seuduilla, joilla kansakoulua ei ollut, kiertokoulu oli ainut opinlähde pitkälle 1900-luvulle saakka.

Alla taiteilija P. Salon maalaus Pentilän päärakennuksista vuodelta 1939. Maalaus on tehty pohjoisen suunnasta. Maantien itäpuolella (kuvassa vasemmalla) on Aapeli Pentilän aikainen punainen talo (siirretty Ala-Yrjänäiseen 1940-luvulla) ja sen takaa näkyvä 1930-luvulla rakennettu Janne Pentilän harmaa talo, joka purettiin tienoikaisun yhteydessä 2010-luvun alussa. Tien toisella puolella on Konstantin Pentilän (vanh.) vanhuudenkoti, joka tuli hänen jälkeensä Paavo ja Helvi Pentilän käyttöön, jolloin talossa oli myös kyläkauppa. Taulun omistaa Janne Pentilän tytär Sirkka Liisa Vuorinen, o.s. Pentilä. Valokuva Marko-Tapio Saha 2022.

Taulun omistaa Janne Pentilän tytär Sirkka Liisa Vuorinen, o.s. Pentilä.

Valokuva taulusta: Marko-Tapio Saha 2022.

Kansakoulu 1933-1966

Pentilän kansakoulu perustettiin ylempänä olevassa maalauksessa näkyvän Janne Pentilän harmaan talon tiloihin vasta vuonna 1933. Koulu toimi supistettuna (vain yläkoulu) vuoteen 1941, mutta siirtokarjalaisten suuri määrä sotavuonna 1940 toi lisää oppilaita ja koulu muutettiin vuodesta 1941 alkaen täydeksi kansakouluksi ala- ja yläkouluineen ja käynnistettiin uuden koulutalon rakennussuunnitelmat kouluhallituksen tyyppipiirustusten mukaan. Ensimmäisinä johtokunnan jäseninä toimivat Eemil Käyräkoski, Konstu Pentilä, Jaakko Metsä-Turja, Eeli Kantokoski, Eemil Rintamaa ja Viljami Kyyny.

Vuonna 1946 Janne Pentilä ilmoitti Kauhajoen kunnalle luopuvansa asuintilojensa vuokraamisesta koululle vuonna 1947. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Päntäneen keskustassa sijainnut kansakoulu. Siitä kirjoittaa Vaasa-lehdessä 27.10.1947 pakinoitsija "Hermanni": Kunnan koulurakennusohjelma ei vain ainakaan Päntäneen kohdalta näytä rullaavan eteenpäin. Pentilän piirin koululapset saavat marssia pitkän matkan ja talvella vahvalumisen Käyränoikoosen Päntäneen koululle opiskelemaan. Tämä kaikki vain sen takia, että jo vuosikymmen sitten tarjolla olleet kouluhuoneet olivat tuumaa liian matalat. 

Uuden koulutalon rakennushanke sai vauhtia ja se lopulta rakennettiin Käyrän maille Mäkipentilän naapuriin vuonna 1932 hankitulle tontille. Uusi koulu valmistui vasta tammikuussa 1949, vaikka se oli tarkoitus ottaa käyttöön jo syksyllä 1948. Vielä syyslukukaudeksi 1948 saatiin vuokratilat koululle Janne Pentilän talosta ja asuinhuone toiselle opettajalle järjestyi Vilho Käyräkosken talosta. Uuden opinahjon vihkiäisjuhlaa vietettiin 29.1.1949.

Vuonna 1949 käyttöön otettu Pentilän koulu.

Kauhajoen
Kunnallislehti
28.9.1948

Pentilän koulun nimi herätti keskustelua koulun johtokunnassa vuonna 1948, kun uutta koulua rakennettiin (kuva vieressä). Syy nimenmuutoshankkeelle oli se, että uusi koulu rakennettiin Käyrän maille ja enin osa oppilaista oli Käyrän numerosta. Kunnanvaltuusto ei lämmennyt nimenmuutokselle, joten koulu pysyi Pentilän kouluna vuoteen 1966 asti, jolloin se lakkautettiin. Pentilän koulun nimeä voitaneen perustella historiallisilla syillä kiertokoulun toimiessa Pentilän talon tiloissa jo vuodesta 1853.

Pentilän ja Käyrän lisäksi oppilaita tuli Paukonkylästä ja pitkämatkaisimmat tulivat Tuohiluomalta ja Tarkasta linja-autolla. Vuonna 1959 oppilaista 12 tuli Tuohiluomalta ja Tarkasta yksi. Koulun oppilasmäärä oli tuolloin 62, heistä 32 alakoulussa. Keittäjänä ja vahtimestarina toimi Impi Laitila.

Tontti Pentilän koulua varten on erotettu Eeli ja Julia Kantokosken omistamasta Alakäyrästä. Tontti, joka sijaitsee Pentilän rajaa vasten kivisellä metsäkukkulalla, sai nimen Kiviharju (6:80). 1,1 hehtaarin tonttiin (alla olevassa v. 1932 kartassa punaiset rajat) kuului mäessä oleva lähde. Esisopimus hankinnasta allekirjoitettiin 22.5.1932. Valtuusto hyväksyi sen neljä päivää myöhemmin ja 6000 markan kauppahinta kuitattiin maksetuksi 5.1.1933. Kesti siis 16 vuotta viedä hanke loppuun.

Pentilän koulun tontit. Aapeli Pentilän talo ympyrän keskellä.

Lisämaan hankinnasta päätettiin vuonna 1945, jolloin Kauhajoen kunta teki alustavan hankintasopimuksen Anna Maria Käyräkosken kanssa yhden hehtaarin suuruisen viljelyskelpoisen maa-alueen ostamiseksi koulun kohdalta tien toiselta puolelta. Alue, josta myyjän piti poistaa puusto, määriteltiin kauppakirjassa seuraavasti: pohjoisrajana on Pentilän tilustie, länsirajana Paukonkylään johtava tilustie, idässä Pentilän talon raja sekä etelässä Pentilän tilustien suuntainen raja niin etäällä mainitusta tilustiestä, että alueen suuruudeksi tulee yksi (1,0) hehtaari (karttakuvassa alue rajattu vihreällä).

Koulun johtokunta
ja henkilökunta 1966

Asiaa käsiteltiin Kauhajoen kunnan kunnanvaltuuston kokouksessa 29.5.1947. Hankintaa perusteltiin sillä, että koululla ei ole opettajain luontaisetuja varten lainkaan viljelysmaata. Ehdotus hyväksyttiin ja kauppakirja allekirjoitettiin 14.10.1947. Kauppa edellytti Veikko ja Helga Käyräkosken hyväksyntää, sillä he olivat tilan silloiset omistajat. Erotettu tila sai nimen Koulumaa (6:112) ja kauppahinta oli 40 000 markkaa. Tontti vaati paljon pohjatyötä kelvatakseen ryytimaaksi, koska se oli metsämaata. Puuston raivaus toteutettiin urakkatarjouksen perusteella.

Vieressä tiedot koulun henkilökunnasta, oppilasmäärästä ja johtokunnan jäsenistä koulun loppuessa keväällä 1966. Päntäneen ensimmäinen kansakoulu aloitti sekin toimintansa vuokratiloissa syksyllä 1894 Malakias Rahkolan talossa. Sama asuinrakennus seisoo vieläkin sijoillaan Ollin Oikoosen varrella (myöh. Lapikisto, Pekarila jne). Uusi oma koulurakennus valmistui Päntäneen keskustaan vasta vuonna 1902.

Lähdeluettelo:

Heikki Nurmela: Kauhajoen koululaitos 1882-1982

Kansalliskirjasto

Liisa Ruismäki: Kauhajoen Historia

Aiemmat Päntälä-blogit 

Tekstissä mainitut lähteet