Pentilän koulut

 

PENTILÄN KOULUT 1853-1966

kiertokoulusta kansakouluun

Olli Tuuri

Kiertokoulu 1853-

Ennen kunnallista kansakoulujärjestelmää kirkko vastasi suurelta osin suomalaisten alkeisopetuksesta kiertokoulujen kautta 1800-luvulta 1900-luvun alkupuolelle asti. Ne edelsivät nykyistä koulujärjestelmää ja toimivat usein epäsäännöllisesti kiertävien opettajien voimin. Kiertokoulujen tarkoitus oli tavoittaa mahdollisimman monia lapsia, erityisesti niitä, jotka eivät päässeet osallistumaan kaupunkien tai kirkonkylien kouluihin.

Opetuksen alku Kauhajoella

Piispa Gezelius hahmotteli valtakunnallista koulujärjestelmää jo 1600-luvulla ja siltä pohjalta syntyi perusta lukkarikouluille, joista kiertokoulut saivat alkunsa. Vuoden 1852 köyhäinhoitoasetuksen myötä jokaisella kunnalla oli velvollisuus perustaa oma köyhäinhoitohallitus. Köyhäinhoitohallitus, joka oli nykyisen sosiaalitoimen historiallinen edeltäjä, asetti ensimmäiset kiertokoulunopettajat Kauhajoelle.

Ilmajoen kirkkoherra Carl Rudolf Forsman ehdotti kirkonkokouksessa 10. huhtikuuta 1853 lastenkoulujen perustamista Kauhajoen kappeliin. Hän kehotti talonomistajia Päntäneellä, Hyypässä, Kirkonkylässä ja Aronkylässä vuorotellen antamaan huonetiloja tulevan kiertokoulun käyttöön ja mainituista kylistä tilat myös löytyivät. Koulua päätettiin pitää neljässä talossa: Jaakko Heikkurilla, Aapeli Pentilällä, Johan Marttilalla ja Antti Ala-Panulalla. Kiertokoulua varten ei siis tarvittu omaa koulurakennusta. Kauhajoki toimi alusta lähtien kahtena kiertokoulupiirinä, joista Matti Kivinen opetti Hyypän, Nummijärven ja Päntäneen piirissä ja Petteri Mänty Aron, Harjan ja Kirkonkylän piirissä.

Päntäneen kiertokoulu Pentilässä

Minna ja Jarko Honkasen asuintalo sijaitsi alun perin Päntäneen Pentilässä. Talon tiloissa käynnistyi kiertokouluopetus vuonna 1853. Vuonna 1844 rakennettu talo siirrettiin Ala-Yrjänäiseen 1940-luvulla. Kuvat: Minna Honkanen

Päntäneellä kiertokoulun tilat sijoittuivat vuonna 1844 rakennettuun Pentilän taloon, jota isännöi talollinen, kuudennusmies Aapeli Pentilä vuosina 1844-1876. Aapeli ja Maija Liisa Pentilän omistakin lapsista kuusi pääsi nauttimaan ”kotiopetuksesta”, joka alkoi vuonna 1853 Matti Kivisen johdolla. Kivinen oli Kiviluoman talon torpparin Elias Haasiomäen poika. Toiseksi opettajaksi Kauhajoelle tuli vuonna 1862 Hiskias Ahlberg, joka oli talollisenpoika Vakkurista, mutta muuttanut jo 1840-luvulla Päntäneelle rengiksi Mäenpään torppaan Rahkolassa.

Hiskias Antinpoika Ahlberg e. Vakkuri, lastenopettaja, s. 9.6.1826, k. 2.11.1903 keuhkotautiin. Puoliso: ∞1869 Maria Liisa Eenokintytär Katajala, Pentilän torpan tytär. Ei lapsia.

 

VAASA 12.11.1903: Kauhajoella kuoli kiertokoulun opettaja Hiskias Ahlberg 77 w. wanhana. Wainaja on ollut ahkera työmies tehtäwässään. Waatimattomana pienellä palkalla hoiti hän rakkaaksi käynyttä wirkaansa Kauhajoen kunnassa 40 wuotta. Wiime wuosina sairaus hänen woimansa murti, kunnes nyt wei hänet hautaan. Todellista kunnioitusta on hän ansainnut ja sitä hänen muistonsa saakin kuntalaisten puolelta. Hän haudattiin t. k. 8 päiwänä.

Ahlberg ja Kivinen hoitivat kiertokoulun opetuksen kahdestaan vuoteen 1883 saakka, jolloin Kivinen erosi ryhdyttyään kunnankirjuriksi.  Hän sai seuraajakseen Herman Perämäen, joka otti sukunimen Peränen opettajaksi ryhdyttyään. Herman Peränen oli Rahkolan Perämäen torpanpoika Päntäneeltä. Lukuvuosi oli kahdeksan kuukauden mittainen, siitä kolme kuukautta kului Päntäneellä, kolme Hyypässä ja kaksi Nummijärvellä. Vuonna 1883 valittiin Kauhajoelle vielä kolmaskin opettaja. Hän oli entinen lukkari, Kauran torppari Johan Rosenlund, joka yhdessä Ahlbergin kanssa hoiti kappelin pohjoisosien opetuksen.

Hermanni Iisakinpoika Peränen e. Perämäki, kiertokoulunopettaja, s. 2.11.1857, k. 3.10.1917
Puoliso: ∞1897 Anna Maria Antintytär Hautamäki, s. 15.5.1857 Karijoki, k. 28.10.1938

Aapeli Pentilän kuoltua vuonna 1876 talon isännyys siirtyi hänen vanhimmalle pojalleen Matille (s. 1856). Matti Aapelinpoika Pentilää (s. 1856) kiinnosti koskivoima, joka näytti olevan Pentilää helpommin valjastettavissa naapurina olevan Käyrän talon paikkeilla. Niinpä hän vaihtoi taloa Yli-Käyrän isäntien kanssa vuonna 1883 ja hänet tunnetaankin myöhemmin nimellä Matti Käyräkoski. Pentilään tuli kaksi isäntää Käyrän talosta, joiden myötä Pentilä jaettiin Pentilän ja Keskipentilän taloiksi. Kiertokoulu jatkui Pentilän talon entisissä tiloissa isännänvaihdoksesta huolimatta. Talo on edelleen asuinkäytössä Ala-Yrjänäiseen siirrettynä (kuvat ohessa).

Rosenlundin kuoltua vuonna 1885 kolmanneksi opettajaksi Kauhajoelle tuli Vilho Högander (s. 1845). Höganderin isä oli toiminut Kauhajoen kirkon väkkärinä ja isoisä lukkarina. Kiertokouluopetuksessa pääpaino oli lukutaidon ja kristinopin osaamisessa, mutta laskento ja myöhemmin kirjoitustaitokin kuuluivat osana opetukseen. Kirjoitustaito yleistyi vasta kansakoulujen myötä.

Pentilän koulupiiri

Kauhajoen Kunnallislehti 22.10.1931

Pentilän koulupiiristä ja sen taloluetteloista uutisoitiin paikallislehdissä jo vuonna 1931, siis pari vuotta ennen koulun toiminnan aloittamista. Syy siihen oli kunnallinen koulupiirijako ja siihen liittynyt lakisääteinen päätöksentekoprosessi.

Taustalla vaikutti vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki, joka velvoitti kunnat jakamaan alueensa kansakoulupiireihin niin, ettei kenenkään koulumatka ylittänyt viittä kilometriä. Menettely käynnistyi virallisilla kuulutuksilla vuosina 1930–1931. Kunnanvaltuusto ja koululautakunta laativat luonnokset uusista koulupiireistä ja niihin kuuluvista taloista, torpista ja tiloista. Luettelot julkaistiin paikallislehdissä ja laitettiin kunnantalolle nähtäville, jotta asukkaat voivat tarkistaa, mihin piiriin oma kotitalo sijoittui. Kylän asukkailla oli mahdollisuus valittaa ja tehdä muutosesityksiä koulupiiriinsä. Tämän vuoksi talokohtaiset listat olivat lehdissä erittäin tärkeitä ja seurattuja uutisia. Ohessa Kauhajoen Kunnallislehdessä 22.10.1931 julkaistu Pentilän piiriä koskeva ilmoitus. Pentilän piiriin kuului Käyrän ja Pentilän lisäksi Paukonkylä ja osa Tarkkaa.

Kun piirijako saatiin virallisesti vahvistettua ja valtionapupäätökset hyväksyttyä, kunta ryhtyi hankkimaan tonttia, rakentamaan koulutaloa tai vuokraamaan väliaikaisia tiloja. Pentilän koulupiiri oli siis hallinnollisesti olemassa jo vuonna 1931 ja lehdissä julkaistut taloluettelot olivat osa virallista kuulutus- ja valmisteluprosessia ennen kuin opetustyö pääsi alkamaan.

Oppivelvollisuuslaki nojasi siihen pääsääntöön, että jokaisella piirillä piti olla oma asianmukainen koulurakennuksensa. Kouluhallitus aluksi vastusti vuokratilojen käyttöä koulutoimintaan, koska vuokrahuoneistot olivat usein ahtaita, valaistukseltaan puutteellisia ja terveydellisesti soveltumattomia kansakoulukäyttöön. Pentilän koulun rakentamiseen varauduttiin hankkimalla tontti vuonna 1932, mutta koulutyö jouduttiin aloittamaan vuokratiloissa vuonna 1933, koska rahoitusta ei omaan koulurakennukseen saatu ennen vuotta 1948. Tämä oli yleinen hätäratkaisu 1930-luvun pulakaudella, sillä valtiolla ei ollut varoja maksaa lakisääteisiä rakennusavustuksiaan kunnille, eikä Kauhajoen kunnalla ollut rahaa rakentaa kaikkia puuttuvia koulutaloja yhtä aikaa. Oppivelvollisuuslaki kuitenkin velvoitti järjestämään kaikkille lapsille koulupaikan määräaikaan eli vuoteen 1937 mennessä.

Kansakoulu 1933-1966

Vaikka kirkonkylään perustettiin kansakoulu vuonna 1882, oli kirkon antamalla alkeisopetuksella kuitenkin tärkeä sija kansakoulun rinnalla vielä kauan. Niillä seuduilla, joilla kansakoulua ei ollut, kiertokoulu oli ainut opinlähde pitkälle 1900-luvulle saakka.

Jälkikäsitelty (Grok Imagine) kuva kirjasta Suomen maatilat 1933. Alkuperäinen painokuva alla tekstin vieressä.

Suomen maatilat 1933

Yllä on lännen suunnasta otettu valokuva Pentilän taloista. Aapeli Pentilän v. 1844 rakennettu  "punainen talo" vasemmalla ja sen vieressä rakenteilla oleva Janne Pentilän talo, joka on kuvassa ensimmäisen kerroksen runkokorkeudessa. Rakennuksen päällä on kaksi miestä työn touhussa. Kuva on otettu v. 1932-33 Isojoelle vievän maantien takana olevalta pellolta. Uusi talo sai valkoisen maalin pintaansa, mutta harmaantui ajan myötä. Valokuvassa näkyy vanhan talon länsipäädyn neljä ikkunaa ja puoliympyrän muotoinen päätyikkuna. Eteläsivulla on kahdeksan ikkunaa, pohjoispuolella kuusi. Talo siirrettiin Ala-Yrjänäiseen 1940-luvulla.

Alla taiteilija P. Salon maalaus Pentilän päärakennuksista vuodelta 1939. Maalaus on tehty pohjoisen suunnasta. Maantien itäpuolella (kuvassa vasemmalla) on Aapeli Pentilän aikainen punainen talo ja sen takaa näkyvä 1930-luvulla rakennettu Janne Pentilän talo, joka purettiin tienoikaisun yhteydessä vuonna 2018. Tien toisella puolella on Konstantin Pentilän (vanh.) vanhuudenkoti, jossa oli myös koulutoimintaa Talo tuli sen jälkeen Paavo ja Helvi Pentilän käyttöön, jolloin siinä oli myös kyläkauppa. Talo on uudistettuna edelleen asuinkäytössä. 

Kuvateksti yllä. Taulun omistaa Janne Pentilän tytär Sirkka Liisa Vuorinen, o.s. Pentilä (1938-2026).

Valokuva taulusta: Marko-Tapio Saha 2022.

Pentilän kansakoulu aloitti toimintansa yllä olevassa maalauksessa näkyvän Janne Pentilän uuden talon tiloissa vuonna 1933. Koulu toimi supistettuna, vain yläkouluna, vuoteen 1941. Siirtokarjalaisten suuri määrä sotavuonna 1940 toi lisää oppilaita ja koulu muutettiin syksystä 1941 alkaen täydeksi kansakouluksi ala- ja yläkouluineen. Samalla käynnistettiin uuden koulutalon rakennussuunnitelmat kouluhallituksen tyyppipiirustusten mukaan. Kansakoulun ensimmäisinä johtokunnan jäseninä toimi Eemil Käyräkoski, Konstantin Pentilä, Jaakko Metsä-Turja, Eeli Kantokoski, Eemil Rintamaa ja Viljami Kyyny.

Vuonna 1946 Janne Pentilä ilmoitti Kauhajoen kunnalle luopuvansa asuintilojensa vuokraamisesta koululle vuodesta 1947 lähtien, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Päntäneen keskustassa sijainnut kansakoulu. Aapeli Pentilän punainen talo oli purettu noin vuonna 1946 ja siirretty Ala-Yrjänäiseen, jossa Artturi ja Elna Pentilä asuivat Elnan (s. Hallberg) vanhemmilta vuonna 1924 ostamaansa tilaa. Janne Pentilän poika Matti Pentilä (s. 1934) muistelee vanhan talon olleen 40-luvulla opettajien asuinkäytössä talon siirtoon saakka. Talo on edelleen asuinkäytössä Ala-Yrjänäiseen siirrettynä. Taloa esiteltiin Kauhajoki-lehdessä 22.5.2026. Matti Pentilä kävi itsekin alakoulua 40-luvun alussa tien toisella puolella olleessa talossa, joka myöhemmin muistetaan kyläkauppana. Hän olettaa talossa vielä tuolloin pidetyn myös kiertokoulua, sillä oppilaina oli aikuisiakin ihmisiä.

Vaasa-lehdessä 27.10.1947 pakinoitsija ”Hermanni” kuvasi tilannetta kriittisesti: Kunnan koulurakennusohjelma ei vain ainakaan Päntäneen kohdalta näytä rullaavan eteenpäin. Pentilän piirin koululapset saavat marssia pitkän matkan ja talvella vahvalumisen Käyränoikoosen Päntäneen koululle opiskelemaan. Tämä kaikki vain sen takia, että jo vuosikymmen sitten tarjolla olleet kouluhuoneet olivat tuumaa liian matalat. Viittaako pakinoitsijan kommentti matalasta huonekorkeudesta edellä kuvattuun "Aapelin taloon", jää vahvistamatta.

Uusi koulutalo 1949-1966

Pentilän koulun tontit. Aapeli Pentilän talo ympyrän keskellä.
Pitäjänkartta MMH 1932

Tontti Pentilän koulua varten on erotettu Eeli ja Julia Kantokosken omistamasta Alakäyrästä. Tontti, joka sijaitsee Pentilän rajaa vasten kivisellä metsäkukkulalla, sai nimen Kiviharju (6:80). 1,1 hehtaarin tonttiin (alla olevassa v. 1932 kartassa punaiset rajat) kuului mäessä oleva lähde. Esisopimus hankinnasta allekirjoitettiin 22.5.1932. Valtuusto hyväksyi sen neljä päivää myöhemmin ja 6000 markan kauppahinta kuitattiin maksetuksi 5.1.1933.

Lisämaan hankinnasta päätettiin vuonna 1945, jolloin Kauhajoen kunta teki alustavan hankintasopimuksen Anna Maria Käyräkosken kanssa yhden hehtaarin suuruisen viljelyskelpoisen maa-alueen ostamiseksi koulun kohdalta tien toiselta puolelta. Alue määriteltiin kauppakirjassa seuraavasti: pohjoisrajana on Pentilän tilustie, länsirajana Paukonkylään johtava tilustie, idässä Pentilän talon raja sekä etelässä Pentilän tilustien suuntainen raja niin etäällä mainitusta tilustiestä, että alueen suuruudeksi tulee yksi (1,0) hehtaari (karttakuvassa alue rajattu vihreällä).

Asiaa käsiteltiin Kauhajoen kunnan kunnanvaltuuston kokouksessa 29.5.1947. Hankintaa perusteltiin sillä, että koululla ei ole opettajain luontaisetuja varten lainkaan viljelysmaata. Ehdotus hyväksyttiin ja kauppakirja allekirjoitettiin 14.10.1947. Kauppa edellytti Veikko ja Helga Käyräkosken hyväksyntää, sillä he olivat tilan silloiset omistajat. Erotettu tila sai nimen Koulumaa (6:112) ja kauppahinta oli 40 000 markkaa. Tontti vaati paljon pohjatyötä kelvatakseen ryytimaaksi, koska se oli metsämaata. Puuston raivaus toteutettiin urakkatarjouksen perusteella.

Vuonna 1949 käyttöön otettu Pentilän koulu.

Kauhajoen
Kunnallislehti
28.9.1948

Uusi koulu valmistui vasta tammikuussa 1949, vaikka se oli tarkoitus ottaa käyttöön jo syksyllä 1948. Syyslukukaudeksi 1948 luokkahuoneille saatiin vielä vuokratilat Janne Pentilän talosta, ja asuinhuone toiselle opettajalle järjestyi Vilho Käyräkosken talosta. Uuden opinahjon vihkiäisjuhlaa vietettiin 29.1.1949. Tuolloin alakoulun pitkäaikaisena opettajana aloitti Helmi Jokimaa (s, 1917), joka tuli Pentilään Kankaanpäästä.

Koulun johtokunta ja henkilökunta 1966

Pentilän koulun nimi herätti keskustelua koulun johtokunnassa vuonna 1948, kun uutta koulua rakennettiin (kuva vieressä, klikkaa isommaksi!). Nimenmuutosta ehdotettiin, koska uusi koulu rakennettiin Käyrän maille ja suurin osa oppilaista tuli Käyrän numerosta. Kunnanvaltuusto ei kuitenkaan kannattanut muutosta, joten koulu pysyi Pentilän kouluna vuoteen 1966 asti, jolloin se lakkautettiin. Nimen säilyttämistä lienee perusteltu historiallisilla syillä, sillä koulunkäynti oli alkanut kiertokuluna Pentilässä jo vuonna 1853.

Pentilän ja Käyrän lisäksi oppilaita tuli Paukonkylästä, pitkämatkaisimmat tulivat Tuohiluomalta ja Tarkasta linja-autolla, loppuaikoina myös autoilija Viljo Korhosen kyydillä. Vuonna 1959 oppilaista 12 tuli Tuohiluomalta ja yksi Tarkasta. Koulun oppilasmäärä oli tuolloin 62, heistä 32 alakoulussa. Keittäjänä ja vahtimestarina toimi Impi Laitila. Impi Laitilan työtä jatkoi hänen jälkeensä Lempi Perälä.

Yllä vasemmalla luettelo koulun henkilökunnasta, johtokunnan jäsenistä ja koulun oppilasmäärästä, koulun loppuessa keväällä 1966 samaan aikaan Möykyn koulun kanssa. Oppilasmäärä oli puolittunut vuodesta 1959. Oppilaat jatkoivat koulunkäyntiä Päntäneen kansakoulussa, joka sekin oli aloittanut toimintansa vuokratiloissa syksyllä 1894. Sama Ylirahkolan talo seisoo vieläkin sijoillaan Ollin Oikoosen varrella. Oma koulurakennus valmistui Päntäneen keskustaan vuonna 1902 ja seuraava uusi koulurakennus otettiin käyttöön vuonna 1957. 

 

Lähdeluettelo:

Heikki Nurmela: Kauhajoen koululaitos 1882-1982

Kansalliskirjasto

Liisa Ruismäki: Kauhajoen Historia

Aiemmat Päntälä-blogit 

Tekstissä mainitut lähteet