Päntäneen Tarkka

 

Päntäneen Tarkka

Olli Tuuri

Liisa Ruismäen Kauhajoen Historiassa on Kauhajoen talojen isäntä- ja emäntäluettelo 1770-luvulle saakka. Tarkan isännistä viimeinen siinä luettelossa on Jaakko Matinpoika Forsberg eli Tarkka, jonka isä Matti Antinpoika oli Kaarlelan talollisen Antti Matinpojan nuorin poika. Matti oli ruotusotilas nimellä Forsberg. Hän lähti Pommerin sotaan vuonna 1757 sieltä koskaan palaamatta. Jaakko Matinpoika lunasti ostamansa Tarkan perintötilaksi 22.3.1796. Tila siirtyi Jaakon vanhimmalle pojalle Juho Jaakonpojalle 16.10.1817 tehdyllä kauppakirjalla. Juho Tarkka oli avioitunut Kreetta Juhontytär Uuron knassa v. 1801, mutta häntä ei kauppakirjassa mainita. Heidän yhteinen tyttärensä Kaisa Juhontytär (s. 1809) ja hänen puolisonsa Hiskias Hiskiaanpoika (s. 1802), talollisen poika Päntäneen Halkolasta, saivat Tarkan talon omistukseensa 100 hopearuplan kauppahinnalla 16.11.1841. Heidän tyttärestään Serafiasta tuli Rintahalkolan emäntä.

Tarkka. Pitäjänkartta Kauhajoki (MMH 1932)

Kaisa Juhontyttären kuoltua 48 vuoden iässä marraskuussa 1857 isännyys siirtyi hänen pojalleen Jaakko Hiskiaanpojalle (s. 1833), joka osti talon isältään 13.11.1858. Isänsä Hiskiaan kuoltua vuonna 1867 Jaakko luopui talostaan myytyään siitä ensin puolet veljelleen Hiskias Hiskiaanpoika Tarkalle ja toisen puolikkaan 2.1.1869 Mikki Antinpoika Wuorelle (s. 1834 Kurikka), joka palasi vaimonsa Justiinan kanssa Kurikkaan myytyään tilansa torpparinpoika Israel Hermanninpoika Kydölle ja hänen vaimolleen Sofia Jaakontyttärelle 27.4.1876 tehdyllä kauppakirjalla. Isännyys jäi lyhytaikaiseksi Israelin jäätyä leskeksi tammikuussa 1877.

27.4.1877 Iisakki Iisakinpoika Äijö ja hänen vaimonsa Serafia Iisakintytär ostivat em. Tarkan puolikkaan, joka 9.10.1883 päätyi Antti Antinpoika ja Emilia Juhontytär Korhosen omistukseen. Tästä tilaosuudesta he myivät 7/200 (=0.0350) manttaalia Juho Kaaponpoika Järvikorvelle (s. 1859) ja hänen vaimolleen Maria Aleksanterintyttärelle 12.8.1893 tehdyllä kaupalla. Siitä Juho Kaaponpojan perikunta myi huutokaupalla puolet Vilhelm ja Josefiina Uusi-Tarkalle kesällä 1901 Juhon menetettyä henkensä Yhdysvalloissa Utahin osavaltiossa Scofieldin kaupungissa tapahtuneessa hiilikaivosräjähdyksessä 1.5.1900.

Hiskias Hiskiaanpojan tilaosuuden, 7/48 manttaalia, osti Knuuttilan torppari Samuel Jaakonpoika Kantomäki (s. 1829) vaimonaan Kaisa Sofia Samuelintytär 12.11.1869. Kaisa Sofialla oli edellisestä avioliitosta Juho Jaakonpoika Lautalan (1787-1864) kanssa kaksi tytärtä: Albertiina (s. 1857) ja Emilia (s. 1863). Albertiinasta tuli Korhosen emäntä, jonka jälkipolvea Päntäneellä edusti Harjurahkolan isäntä Antti Juhonpoika Korhonen (s. 1879). Nuorempi tytär Emilia avioitui v. 1882 Antti Antinpoika Korhosen kanssa ja synnytti avioliittonsa aikana 19 lasta. Myös tämä Tarkan puolikas tuli 19.10.1892 tehdyllä kaupalla Antti Antinpoika ja Emilia Juhontytär Korhosen omistukseen, joten koko 7/24 (=0,2917) manttaalin Tarkan kantatila oli heidän omistuksessaan vuodesta 1892 vuoteen 1907 asti. Antti Antinpoika Tarkka oli suorittanut Suomen armeijan 3-vuotisen asepalveluksen 1.11.1884-1.11.1887.

Antti Hermanni  Tarkka e. Korhonen, s. 2.3.1862, k. 4.12.1925

Puoliso:  ∞ 13.5.1882 Emilia Juhontytär  Ala-Heikkilä e. Lautala, s. 9.11.1863, k. 10.5.1936

Lapset:

1)  Anselmi, s. 15.4.1882, k. 25.4.1882

2)  Ludvig, Tarkka-Nirvan talollinen, s. 20.2.1883, k. 16.8.1912 Michigan, USA

Puoliso: ∞ 20.3.1903 Hilma Maria Emmanuelintytär Saari(koski), myöh. Rahkola, s. 23.11.1881 Isojoki, k. 26.1.1942

3)  Antti Hermanni, s. 8.2.1885, k. 1.1.1921

4)  Juho Jaakko, s. 19.2.1886, k. 13.1.1912

Puoliso: ∞ 12.7.1908 Maria Vilhelmiina (Maiju) Korpinen, myöh. Niemistö, s. 6.3.1887

5)  Selma Justiina, s. 29.5.1887

Puoliso: ∞ 18.5.1907 Matti Matinpoika Yli-Heikkilä, s. 8.9.1886

6)  Lyydia, s. 28.6.1888, k. 27.12.1951

Puoliso:  ∞ 5.10.1919 Matti Iisakinpoika Alanko, s. 23.9.1886

7)  Viljami, s. 19.12.1889, k. 1.2.1890

8)  Viljami, s. 9.12.1890, k. 14.4.1891

9)  Hilja Aurora, s. 1.11.1891

Puoliso: ∞ 29.8.1925 Juho Iivari Jaakonpoika Keski-Lusa

10)  Fanni Emilia, s. 5.1.1893

Puoliso:  ∞ 26.8.1917 Eemil Otonpoika Myllykangas, posteljooni Vaasassa

11)  Aili, s. 8.3.1894, k. 1949 Isojoki

Puoliso:  ∞ 19.12.1931 Leander Valentin Emmanuelinpoika Saari(koski), s. 2.3.1896 Isojoki

12)  Linnea Maria, s. 3.5.1895, k. 1.1.1928

Puoliso:  ∞ 6.2.1926 Matti Matinpoika Mäkitalo, s. 26.10.1905, k. 20.2.1940

13)  Tyyne Olga, s. 6.5.1896, k. 27.5.1896

14)  Vilho, s. 6.5.1897, k. 26.8.1920

15)  Uuno, s. 25.9.1900, k. 9.5.1957

Puoliso:  ∞ 18.6.1933 Lempi Tyyne Uusi-Tarkka, s. 9.9.1910, k. 14.12.1987

16)  Eino Edvard, s. 11.1.1902

17)  Ellen Maria, s. 13.4.1903, k. 6.5.1931 Kanada

Puoliso: ∞ 17.2.1930 Kanada Kosti Johan Raitio, s. Haapavesi

18)  Olga Irene, s. 25.5.1905, k. 27.4.1941

Puoliso:  ∞ 30.10.1937 Svante Johannes Vilhelminpoika Uusi-Tarkka, s. 23.6.1907, k. 26.1.1987

19)  Väinö, s. 2.9.1908, k. 4.12.1935

Antti ja Emilia Tarkka luopuvat talostaan 1907

Vuoden 1907 henkikirjatiedoista näkyy, että silloin oli kantatilasta erotettu vasta kolme muuta  tilaa, joista Mäkitarkan lisäksi kahtia jaettu Järvikorpi jo mainittiin edellä. 19.11.1907 Antti ja Emilia Tarkka myivät tuolloin omistamansa Tarkan 133/600 (=0,2217) manttaalin tilansa 33 000 markan kauppahinnalla tasan maanviljelijä Antti Asukkaalle ja Aleksanteri Möykylle Isojoelta. Talokaupan jälkeen Antti ja Emilia Tarkka ostivat Alakäyrän, jonka myivät pilkottuna v. 1909  ja siirtyivät Latvafilppulaan, josta heille tuli asuinsija loppuelämäksi.

Asukkaan ja Möykyn jälkeen Tarkka tai osa siitä oli lyhyen aikaa puutavarakauppias Axel Lillträskin omistuksessa, mutta päätyi keväällä 1910 kolmen merikarvialaisen osakkaan yhteisomistukseen: talollinen Nestori Huhtasalo, työmies Frans Oskar Salminen ja talollisen poika Erkki Haanpää. Yhteisomistus päättyi Ilmajoen kihlakunnan kruununvouti Emil Huldenin 24.3.1914 toimittamaan pakkohuutokauppaan, jonka tuloksena Erkki Haanpää vaimonsa Hildan kera lunasti yhtiökumppaneidensa osuudet. Kauppakirja laadittiin 6.6.1914 ja ensimmäinen lainhuuto 0,2217 manttaalin tilaosuudelle vahvistettiin 3.5.1915. Toinen ja kolmas lainhuuto myönnettiin kuitenkin vain 0,0739 manttaalin osalle, sillä Haanpäät myivät aiempien yhtiökumppanien kolmannekset tilasta ulkopuolisille.

29.8.1915 Haanpäät myivät Tarkan talosta entiselle omistajalle Nestori Huhtasalolle kuuluneen 0,0739 manttaalin kolmanneksen Jaakko Matinpoika ja Lempi Iisakintytär Yrjänäiselle 5000 mk kauppahinnalla. Luovutuksen ulkopuolelle jäi entiselle mäkitupalaiselle Juho Latvaniemelle luovutettu 2,04 hehtaarin peltopalsta. Joakim ja Amanda Tall ostivat toisen kolmanneksen (á 0,0739 mtl) 4600 markan kauppahinnalla. He ehtivät saada kiinnekirjan tilaansa  keväällä 1916. Samana vuonna he myivät tilaosuudestaan Maria Ranta-Nirvalle 0,0148 manttaalin Rantamaaksi nimetyn metsäpalstan. Maria Ranta-Nirva oli jäänyt leskeksi miehensä kuoltua Titanic-onnettomuudessa. Tallin perheelle jäi siten 0,0591 manttaalia Tarkasta.

Helsinkiläinen arkkitehti Karl Lindahl osti pääosan Tarkasta 1917

Klikkaa auki!

Helsinkiläinen arkkitehti Karl Lindahl aloitti Tarkan talo-osuuksien ostamisen vuonna 1917 tavoitteena 0,2515 manttaalia eli 86,22% 0,2917 manttaalin Tarkasta. Myyjätahoa edusti pääomistaja Erkki Haanpää. Kauppa edellytti, että jo myytyjä tilaosuuksia alettiin ostella takaisin. Niitä kauppoja Lindahlin valtuuttamana hoiteli kaksi luottohenkilöä, Pekka Noromaa ja August Hedkrok. Erkki ja Hilda Haanpään omistus Tarkasta siirtyi 16 000 markan kauppahinnalla Lindahlille 12.5.1917. Yrjänäisen osuus vaihtoi omistajaa samassa tilaisuudessa kauppahinnalla 18 000 markkaa. Noromaa laati 12.1.1918 ostosopimuksen Joakim ja Amanda Tallin kanssa 0,0591 manttaalin tilan lunastamisesta Lindahlille 18 000 markan hinnalla. Uusitarkka (om. Vilhelm ja Josefiina Rantala eli Uusitarkka) siirtyi Lindahlille 4.6.1917 ja Mäkitarkka (om. Ludvig ja Fanni sekä Heta) 7.6.1917 tehdyllä kauppakirjalla. Ludvig Mäki-Tarkan äidin, Hedvig Sofian (Heta, s. 1859) eläkevastuu siirtyi ostajalle Ludvigin ja Fannin ostaessa samana kesänä Koivisto-Nirvan talon, jossa heidän vastuulleen tuli Klaara Tuomaantytär Kullaan syytinki. Seuraavalle vuodelle 1918 osui inflaation Suomen ennätys hintojen noustessa yli kolminkertaisiksi yhden vuoden aikana.

Vuoden 1920 halkomisessa Tarkka oli jaettu seuraavasti (kolme viimeistä pelkkiä metsätiloja):

Tarkka   0,2529 mtl Karl Lindahl

Valkama   0,0018 ” Karl Lindahl, ent. om. Vilho Latvaniemi

Niemistö   0,0070 ”       Karl Lindahl, ent. torppari Matti Niemisen lunastus 1903

Järvitarkka   0,0063 ”       Karl Lindahl

Korpitarkka   0,0050 ”       Vihtori Myllykorpi

Rantamaa   0,0148 ”       Maria Ranta-Nirva

Saaritarkka   0,0039 ”       Jaakko Samelinpoika Saari osti Erkki ja Hilda Haanpäältä 12.1.1917. 

                 yht. 0,2917 mtl

Tarkan kokonaispinta-ala oli 1004,66 hehtaaria, josta metsää 937,4, peltoa 48,55 ja niittyä 18,71 hehtaaria.

Alla osasuurennoksia viereisestä Tarkan halkomiskartasta v. 1920: K.Aug. Johansson (KA), Kuvat aukeavat isompina klikkaamalla!

Alh.vas. Mäki-Tarkan (12:1) tontti (no 113), ylempänä vas. Järvi-Tarkan (12:4) tontti (33), joka rajoittuu Uuronjärveen (93). Kartan yläosa rajoittuu Ranta-Nirvan metsäpalstaan, vasen sivu Kuutin tilaa vasten. Tarkan halkomiskartta 1920: K.Aug. Johansson (KA)

Niemistö (12:3) on entinen torppari Matti Juhonpoika Niemisen lunastus Tarkan itärajalla.
Tila rajoittuu pohjoisessa Pentilän ulkometsäpalstaan. Tuohiluoma kulkee tilan läpi.
Tarkan halkomiskartta 1920: K.Aug. Johansson (KA)

Ylhäällä Tarkan (12:1) tontti (no 313) ja alhaalla toinen tontti (no 370) sekä Valkama 12:2 Talvitien rajaa vasten. Tarkan halkomiskartta 1920: K.Aug. Johansson (KA)

Tarkka siirtyi arkkitehti Arthur Gauffinille 1921 ja Kauhajoen kunnalle 1925.

Pitkäaikaista sijoitusta tästä ei Lindahlille tullut. Hän neuvotteli Tarkkaa ja Talvitietä koskevasta tilakaupasta Kauhajoen kunnan kanssa jo vuonna 1920, mutta valtuusto ei kauppoja hyväksynyt. Niinpä hän myi Tarkan lisäksi kaikki muutkin ostamansa tilaosuudet (Talvitien Tuluskangas, Marttilan Kaivoneva ja Hyypän Seppäsen Sepänlauha) 18.1.1921 tehdyllä kauppakirjalla kollegalleen ja liikemiehelle Arthur Gauffinille, joka tuolloin asui Tampereella. Gauffinilla näyttää olleen tarkoitus oli saada Tarkka ja sen naapurustossa sijainneet muutkin tilansa järkiperäiseen hoitoon hakiessaan siihen työhön lehti-ilmoituksilla maanviljelystyönjohtajaa keväällä 1922. Hänellä oli vastaava suurtila myöskin Ylöjärvellä, jossa hänen johtamansa Tampereen Höyrypuuseppä Oy:n tuotantolaitos sijaitsi.

Arkkitehti Gauffin ajautui konkurssiin Tampereen Osakepankin hakemana keväällä 1924. Lindahlin hakiessa 250 000 markan saataviaan korkoineen Gauffinilta kaikki edellä mainitut Gauffinin omistukseen siirtyneet kiinteistöt päätyivät pakkohuutokaupan kohteeksi 21.4.1925 ja sen jälkeen jälkeen Kauhajoen kunnan omistukseen. Kauppakirjat laadittiin 3.6.1925 (1. lainhuuto 9.3.1926). Tarkan tilasta valtio (asutushallitus) osti tilattoman väestön asutustarkoitukseen 90000 markan kauppahinnalla 22.1.1926 noin kolmanneksen (0,0873 manttaalia). Asutushallitukselle päätynyt osa Tarkasta jaettiin viiteen osaan (12:10-14). Kauhajoen kunta maksoi huutokaupassa 0,2515 manttaalin Tarkan tilasta 131 265 markkaa. Mäkitupalainen Juho Latvaniemi sai erottaa 0,0018 manttaalin palstansa. Ilkka-lehti uutisoi kaupasta 19.11.1925:

Kauhajoen kunta myynyt maata asutushallitukselle

Kauhajoen kunnan valtuuttamana on Tarkan tilan hoitotoimikunta päättänyt asutustarkastaja Kallion kanssa kaupan, jolla kunta myy asutushallitukselle omistamastaan Tarkan ja Talvitien tiloista kaikki pellot 45 ha, niityt 15,5 ha sekä metsää 131 ha ja viljelys kelpoista maata 4,5 ha eli yhteensä 246 hehtaaria ja kaikki tilain rakennukset niin, että ainoastaan Isotarkan suurempi asuinrakennus jää kunnalle. Kauppahinnaksi sovittiin 110,000 markkaa. Kauppahinta oli kovin alhainen, sillä rakennuksiakin on niin runsaasti, että niissä riittää rakennusaineita 6 pikkutilan rakennuksiin, vaan on siinä otettu huomioon se että Asutushallitus jakaa maat tilattomille asutustarkoitukseen ja tullaan ne jakamaan ja luovuttamaan tilattomille ensi keväänä. Näitä halpoja tiloja, joihin vielä myönnetään halpakorkoisia kuoletuslainoja saa nyt heti tilata Kauhajoen asutuslautakunnalta.

Kartta 1926 J.W. Granroth (MMH, KA)

Yllä olevassa sitaatissa viitataan Isotarkan päärakennukseen, joka jätettiin Kauhajoen kunnan omistukseen. Puskan koulu rakennettiin v. 1928 käyttämällä Isotarkan purettua päärakennusta hyväksi. Isotarkan alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja.

Alla näkyy 7.4.1926 jaetut tilaosuudet (12:10-14) ja niiden vuokraajat. Vieressä yleiskartta (klikkaa!) kyseisistä asutustiloista, alemana osasuurennoksia samasta kartasta. Tiloista maksettiin vastiketta, josta osa oli korkoa ja osa lyhennystä. Tiloja ei saanut myydä ilman asutushallituksen lupaa ennen kuin koko kauppahinta oli maksettu. Valtio osti samalla tavalla Talvitien Tuluskankaasta (13:5) erotetun Koskirannan.

Juho Latvaniemen leski Seliina Latvaniemi (s. 1885 Messukylä) osti asutushallitukselta 2.5.1928 Walkaman 12:14 (7,92 ha, josta 2,83 viljeltyä). Seliina Latvaniemen kuoltua keväällä1939 hänen alaikäinen poikansa Vilho Latvaniemi (s. 1919) myi holhoojansa Arvi Kujanpään suostumuksella perimänsä Walkaman (12:14) ja omistamansa samannimisen 0,0018 manttaalin tilan 12:2 serkulleen Irja Salovaaralle ja tämän puolisolle Veikko Salovaaralle 7.10.1939. Vilho Latvaniemi muutti vaimonsa Maria Helenan kanssa Hämeenlinnaan v. 1942.

12:10 Mäkitarkka 0,0229 mtl   Matti ja Alma Mäkynen 1928 > Jaakko ja Justiina Kulmala 1929

12:11 Etutarkka 0,0214 mtl Alfred ja Ebba Mäki-Kuutti 1930

12:12 Isotarkka  0,0187 mtl Viljami Ketonen > Veikko ja Ritva Kulmala 1958

12:13 Takatarkka  0,0205 mtl Sulho Luoma > Arvo Viljanen > Juho ja Olga Kulmala 1930

12:14 Valkama        0,0038 mtl Seliina Latvaniemi > Veikko ja Irja Salovaara 1939

12:15 Tarkka           0,1642 mtl   Kauhajoen kunnalle jäänyt osuus

yhteensä                0,2515 mtl   0,2917:sta

Yllä kuvatussa lohkomisessa Tarkan tilasta muodostetut tilukset (J.W. Granroth 1926, KA)

Koko Tarkka ei päätynyt Lindahlin ostoskoriin

Tarkan tilaosuudet, jotka lopulta jäivät Lindahlin, Gauffinin, Kauhajoen kunnan ja asutushallituksen toimien ulkopuolelle, muodostivat yhteensä 0,0402 manttaalia eli 13,78% Tarkan manttaaleista.

12:1 Saaritarkka 0,0039 Jaakko (s. 1871) ja Heta Sofia Saari > vävy ja tytär Martti ja Jenny Koskiranta (s. 1909)

12:2 Lisämaa 0,0014 katso Järvitarkka 12:4

12:3 Valkama 0,0018 Veikko ja Irja Salovaara

12:4 Järvitarkka 0,0063 Juho Viljami ja Hilja Keitaanranta > 1925 Matti ja Veera Mäki-Tarkka > Jalmari ja Jenny Majamäki > Sulho ja Saima Luoma > Jaakko ja Aliina Virtanen (1. lh 1927)

12:5 Korpitarkka 0,0050 Vihtori Myllykorpi > Iivari Kestilä ja Veikko Niemi-Aro
12:6 Niemistö 0,0070 Matti ja Hilma Nieminen
12:7 Rantamaa 0,0148 Samuel ja Justiina Kohtamäki

yht. 0,0402 manttaalia eli tilojen 12:10-15 kanssa yhteensä 0,2917 manttaalia

Saaritarkka 12:1

Metsäkokon tilalliset Jaakko ja Heta Sofia Saari ostivat Saaritarkan Erkki ja Hilda Haanpäältä 12.1.1917 ja myivät sen vävylleen ja tyttärelleen Martti Sameli ja Jenny Aleksandra (s. 1909) Koskirannalle 18.4.1942. Saari-Tarkka oli 26,29 hehtaarin metsätila. 

Valkama 12:3

Veikko ja Irja Salovaara ostivat Valkaman. Heillä oli myös samanniminen asutustila 12:14 vuodesta 1939 lähtien.

Järvitarkka 12:4 ja Lisämaa 12:2

Kristiinan Sanomat 19.6.1925

Uuronjärveen rajoittuvan Järvitarkan tilan lunasti torpparina siellä (Järvimäki) häärinyt Malakias Iisakinpoika Lönnqvist eli Koivukorpi (1837-1904) vaimonsa Hedvig (Heta) Matintyttären (1859-1942) kanssa noin vuonna 1894, jonka jälkeen he käyttivät nimenään Mäki-Tarkkaa. Malakiaalla oli 17 lasta, joista seitsemän em. toisen vaimonsa Hetan kanssa. Järvitarkan omistusketju on monivaiheinen.

Tilan vävy Juho Viljam Keitaanranta (o.s. Mäki-Tarkka, s. 1901) osti puolisonsa Hilja Auroran (s. 1901) kanssa Järvitarkan 12:4 ja siihen liittyneen Lisämaa-nimisen palstan 12:2 Hiljan äidiltä, leskiemäntä Hedvig Matintytär Mäki-Tarkalta (s. 1859) 5.10.1921. Kauppaan kuului myös eläkekirjassa kuvattu syytinki. Heta (s. 1859) oli Alarahkolan Mattilan torpan tytär. Hilja myi toukokuussa 1925 mainitut tilaosuudet huutokaupalla (ilmoitus ohessa) Amerikkaan edellisvuonna lähteneen miehensä Viljam Keitaanrannan (s. 1898) antaman valtakirjan nojalla. Korkeimman tarjouksen teki Hiljan veli Matti Mäki-Tarkka vaimonsa Veeran kanssa. Tilakaupan tehtyään Hilja lähti tyttärensä Laimin kanssa Amerikkaan.

Pitäjänkartta Kauhajoki (MMH 1932)

Mäki-Tarkat eivät jääneet tiloja viljelemään vaan myivät ne jo 16.6.1925 Jalmari ja Jenny Majamäelle. Jennyn (s. 1902) äiti Aleksandra oli Malakias Mäki-Tarkan tytär hänen ensimmäisestä avioliitostaan. Majamäet myivät tilat edelleen Sulho Luomalle (s. 1901) ja hänen vaimolleen Saimalle 18.8.1925 tehdyllä kauppakirjalla. Luomat siirtyivät viljelemään Takatarkan asutustilaa ja myivät Järvitarkan Aikalan torpan pojalle Jaakko Juhonpoika Aikalalle, (s. 1887) joka oli aiemmin asunut itsellisenä Järvitarkassa. Hän oli avioitunut Pentilän torpparin Antti ja Loviisa Myllykosken tyttären Aliinan (s. 1893) kanssa ja ottivat sukunimekseen Virtanen. He saivat ensimmäisen lainhuudon tilalleen helmikuussa 1927.

Korpitarkka 12:5

Vihtori Myllykorven omistama 30 hehtaarin metsätila Korpi-Tarkka jaettiin Vihtori Myllykosken vävyn Iivari Kestilän (0,0038 mtl) ja liikemies Veikko Niemi-Aron kesken (0,0012 mtl) 1940-luvun lopulla.

Niemistö 12:6

Torppari Matti Juhonpoika Nieminen (s. 1874, Paloneva) vaimonsa Hilma Katariina Valkaman (s. 1870) kanssa lunastivat v. 1903 Niemistön torpan, jonka edellinen ja ensimmäinen torppari oli Antti Hiskiaanpoika (s. 1841), talollisen poika Tarkasta, puolisonaan Rebekka Erkintytär Ala-Koski (s. 1841).

Rantamaa 12:7

Joakim ja Amanda Tall myivät keväällä 1916 Tarkan tilaosuudestaan Maria Ranta-Nirvalle 0,0148 manttaalin Rantamaaksi nimetyn metsätilan. Maria Ranta-Nirva oli jäänyt leskeksi miehensä kuoltua Titanic-onnettomuudessa v. 1912. Hän myi metsätilan Samuel ja Justiina Kohtamäelle v. 1930.

Kartta 1926 (J.W. Granroth), MMH uudistuskartta (KA)

Kartta 1926 (J.W. Granroth), MMH uudistuskartta (KA)