Antti Rahkola, vaasalainen tehtailija

 

Antti Rahkola (1887-1929), vaasalainen tehtailija

Olli Tuuri

Wilhelm ja Amalia Rahkolan poika Antti Rahkola toimi ensin osuustoiminta-alalla ja Lapuan Rautakaupassa, kunnes siirtyi Vaasaan Teräs Oy:n palvelukseen vuonna 1914 konttoristiksi. Hänen ensimmäinen vaimonsa, lapualainen Maria Alina Sillanpää kuoli vuonna 1918 Antin jäädessä kahden pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Hän avioitui uudelleen vuonna 1919 Pietarsaaresta Vaasaan muuttaneen Martta Suosalon kanssa. Martta Suosalo oli syntynyt v. 1898 Messukylässä, joka on ollut osa Tamperetta vuodesta 1947. Heillä oli kolme tytärtä. Viereinen valokuva T. J. Korpelan teoksesta (1929 Vaasa): Vaasan Tehdas- ja Käsityöyhdistys 1869–1929.

Antti Rahkola kuoli maaliskuussa 1929 vain 42 vuoden iässä. Lehtitietojen mukaan hän oli loukkaantunut melko pahoin vajaa kaksi kuukautta aiemmin sattuneessa autokolarissa Vaasan Koulukadun ja Kasarminkadun risteyksessä. Yhtiön toiminta kuitenkin jatkui toimitusjohtaja J. E. Rintasen luotsaamana.

Kuolinpesä myi Antti Rahkolan omistamat yhtiön osakkeet (340 kpl) 3.5.1929. Liikenimi lyhennettiin vuonna 1941 muotoon Oy Rahkola Ab. Tehdastoiminta on nykyään loppunut, mutta tehdasalue (tontti 17-7-2) tunnetaan edelleen Palosaaren rannalla Salmikadun pohjoispäässä Rahkolan alueena. Alue on arvokasta rantamiljöötä, joka osaltaan kuuluu ranta-alueen vireillä olevaan suunnitteluun.

Vuonna 1919 hän perusti Vaasan Palosaarelle toiminimen Antti Rahkola, joka valmisti erilaisia maataloustyökaluja. Yhtiömuoto muuttui vuonna 1925 hyvän menestyksen myötä osakeyhtiöksi nimeltä Oy Antti Rahkola, Levyteostehdas Ab. Tuolloin pääartikkeleita olivat haravat, lapiot, kuokat ja erilaiset rakennustarvikkeet. Salmikadun ja Sundin rannan välinen tehdaskiinteistö on rakentunut vaiheittain. Rakennuksissa toimi 1890-luvulta lähtien sianteurastamo, 1910-luvulla kalaverkkotehdas ja lopulta Antti Rahkola, joka valmisti aluksi maataloustyökaluja, myöhemmin muutakin metallituotteita, mm. saranoita ja heloja.

Antti Rahkola asui kantakaupungissa osoitteessa Korsholmanpuistikko 2 (Rantakatu 21) A. W. Stenforsin piirtämässä talossa, joka edelleen seisoo sijoillaan. Leski Martta Rahkola muutti Antin kuoltua lapsineen synnyinseudulleen Tampereelle (22.8.1929), josta edelleen Helsinkiin vuonna 1930. Siellä hän asui em. perintöasiakirjojen mukaan vielä ainakin vuonna 1939, mutta heidät molemmat on haudattu Vaasan vanhalle hautausmaalle kuten myös Antin Vaasassa asunut veli Juho Filip Rahkola vaimoineen.

Rahkola, Antti Herman, tehtailija, s. 31.7.1887 Kauhajoki, k. 12.3.1929 Vaasa

1. puoliso: ∞ 4.10.1913 Lapua Maria Alina Sillanpää, s. 18.9.1893 Lapua, k. 5.8.1918 Vaasa. Haudattu Lapualla.

Lapset:

1) Yrjö Erkki, s. 14.6.1914 Vaasa, k. 20.5.1979 Helsinki. Kävi Vaasan Lyseota vuodesta 1924 Tampereelle muuttoon saakka (1929). Puoliso: ∞ 21.11.1935 Pori Hellin Manja Amanda Nurmi, s. 28.6.1910 Turku, k. 1957. Oli kirjoilla v. 1939 Porissa, jonne muutti Toijalasta 1935. Puolison syntymä- ja kuolintieto: MyHeritage.fi.

2) Anna Maria, s. 27.10.1915 Vaasa, k. 20.9.1928 Vaasa 

2. puoliso: ∞ 7.7.1919 Vaasa Martta Elisabeth Suosalo, s. 16.11.1898 Messukylä, k. 6.3.1968. Haudattu Vaasassa.

Lapset:

3) Anna-Liisa, s. 15.10.1922 Vaasa, k. 12.3.1996. Puoliso: Thorbjörn Gullichsen, s. 1898 Kotka, k. 1966. Puolison tiedot: Geni.com.

4) Paula Annikki, s. 27.3.1927 Vaasa

5) Sirkka Liisa Serafiina, s. 22.12.1928 Vaasa 

Antti Rahkola, Vaasan hautausmaa, kuva OT 2015

Juho Filip Rahkola, Vaasan hautausmaa, kuva OT 2015

 

Antti Rahkolan vanhemmat

Wilhelm Rahkola, Harju-Rahkolan isäntä 1886-1907, s. 1.5.1863, k. 20.10.1920
1. puoliso: 1886 Amalia Niilontytär Wallenberg, s. 1.1.1868, k. 6.12.1898

Aikuisikään eläneet lapset:
1. Antti Herman, tehtailija, s. 31.7.1887 Kauhajoki, k. 12.3.1929 Vaasa (perhetiedot yllä)
2. Juho Filip, varastonhoitaja, s. 4.8.1896, k. 7.2.1951 Vaasa. Asui Helsingissä, josta muutti Vaasaan 1923. Puoliso: 12.4.1925 Lovisa Aleksandra Lindqvist, s. 29.8.1896 Vaasa, k. 17.5.1966 Vaasa.

2. puoliso: 16.7.1899 Heta Sofia Iisakintytär Koski, s. 18.8.1859, k. 16.2.1939

Lapsi:
3. Sigrid (Siiri, Siikri) Sofia, s. 5.12.1899, k. 30.5.1982. Puoliso: 1.8.1942 Eino Seppä, s. 5.2.1907 Räisälä, k. 19.8.1963. Eino Sepän sisar Aili Henttinen ja miehensä Ilmari lapsineen olivat evakossa sekä talvi- että jatkosodan aikaan Vilho Käyräkosken talossa, josta lähtivät Kokemäelle 1946.

Heta Sofia Iisakintyttärellä oli tytär myös ensimmäisestä avioliitostaan Salomon Kosken (s. 1861 Ilmajoki) kanssa:
Veera Maria, s. 5.7.1884, k. 29.7.1953. Veera Maria avioitui Aleksanteri Hermanninpoika Mäki-Rahkolan kanssa v. 1906 ja synnytti viisi tytärtä.

Antti Rahkolan isä Wilhelm Rahkola meni Amerikkaan toukokuussa 1883 ja oli siellä joulukuuhun 1885 asti eikä siten voinut osallistua huhtikuussa 1885 Päntäneellä järjestettyyn kutsuntatilaisuuteen. Kruununnimismies Gyllenbögelin toimesta asiaa käsiteltiin oikeudessa 6.3.1886. Wilhelm kertoi sairauden estäneen häntä palaamasta Amerikasta kutsunta-aikaan.

Syyttäjä Gyllenbögel oletti tietävänsä paremmin. Niinpä kihlakunnanoikeus oikeus tuomitsi Wilhelmin siitä vetämään sakkoa 20 markkaa, jotka sakot menevät kolmijakoon kruunulle, kihlakunnalle ja syyttäjä Kaarle Gyllenbögelille, mutta sovitetaan maksuvarain puutteessa kahdeksan päivän vesi ja leipä vankeudella, jota paitsi Wilhelm Rahkolan pitää, jos hänet katsotaan siihen soveliaaksi, palveleman vakinaisessa sotapalveluksessa niin kuin olisi hän nostanut arvan, joka siihen velvoittaa.

Wilhelm kävi armeijan ja sai siltä reissulta "kraatarin" taidon. Asiaan saattoi myötävaikuttaa Wilhelmin avioituminen vuonna 1886 ammattisukuun. Puoliso Amalia oli nimittäin räätälimestari Niilo Wallenbergin tytär. Tästä avioliitosta jäi eloon pojat Antti Herman ja Juho Filip. Antista tuli vaasalainen tehtailija, josta lisää jäljempänä. Juho Filip muutti myös Vaasaan 1923, jossa avioitui 1925 ja kuoli lapsettomana 1951.

Amalian kuoltua Wilhelm avioitui Salomon Koskesta vuonna 1894 eronneen Heta Sofia Kosken kanssa vuonna 1899. Heta Sofialla oli ensimmäisestä avioliitostaan yksi tytär, vuonna 1884 syntynyt Veera Maria, josta tuli Aleksanteri Hermanninpoika Mäki-Rahkolan puoliso vuonna 1906. Wilhelmille ja Heta Sofiallekin syntyi tytär 5.12.1899, Sigrid Sofia Rahkola eli "Sepän Siikri". Nimi juontuu puolisoon, joka oli Räisälässä syntynyt Eino Seppä. Evakkotaival toi Päntäneelle myös Einon Aili-sisaren perheen kahdesti. Aili ja Ilmari Henttisen perhe asui Vilho Käyräkosken talossa Päntäneellä ennen muuttoaan Kokemäelle.

Ketolan sijainti. Pitäjänkartta 1932 (KA)

Wilhelm Rahkola oli monella tavalla mukana kehittämässä Päntäneen kylää, mm. perustamassa Päntäneen Osuuskauppaa vuonna 1906 ja Päntäneen Osuuskassaa vuonna 1914. Hän myi talonsa Antti ja Aleksandra Korhoselle 31.1.1907 pidättäen siitä itselleen ½ hehtaarin Ketola-nimisen palstan (1:21, viereisessä kartassa punainen). Aleksandra Korhonen (o.s. Yli-Teevahainen) oli Wilhelm Rahkolan serkku, sillä Aleksandran isä Vilhelm Teevahainen ja Wilhelmin äiti, siis Filipin toinen vaimo Maria Sofia, olivat sisaruksia. Antti ja Aleksandra Korhonen ostivat myös Harju-Heikkilästä 1/48 manttaalin tilan, jonka myivät vävylleen ja vanhimmalle tyttärelleen Jaakko Artturi ja Ellen Maria Tuurille v. 1921. Harju-Rahkolan Ketolan vainiolla sijainnut lähde oli yksi Päntäneen vesivaroista. Sameli Yli-Halkola, Arvid Halkola ja Halkolassa sijainnut Rauhalan talo vetivät sieltä vesijohdon itselleen vuonna 1918.

Wilhelmin kuoltua 1920 perinnönjakoa ei toimitettu vaan omaisuus jäi keskinäisen testamentin perusteella leskelle, joka jäi asumaan Ketolaan. Wilhelmin toisen puolison Heta Sofian kuoltua vuonna 1939 hänen lapsensa Veera Maria Mäki-Rahkola ja Sigrid Sofia Rahkola (myöhemmin Seppä) perivät kaiken jäämistön. He kuitenkin luopuivat testamentin mukaisista oikeuksistaan ja halusivat puolet jäämistöstä jaettavan Wilhelm Rahkolan kaikkien lasten kesken. Niinpä perinnönjakotilaisuudessa Kauhajoella vuonna 1939 olivat läsnä myös tehtailija Antti Rahkolan leski Martta alaikäisten lastensa edustajana ja Antin ensimmäisestä avioliitosta oleva poika Yrjö Erkki Rahkola, jotka kaikki asuivat tuolloin Helsingissä.

Linkkejä:

ILKKA-POHJALAINEN

YLE

Lähdetiedot Rahkola