Kyynyn talollisia

 

Kyynyn talollisia

Olli Tuuri

Kartta Israel Wänman 1771, MMH uudistuskartat, KA Helsinki
Kaikki kuvat aukeavat isompina niitä klikkaamalla!

Liisa Ruismäen Kauhajoen Historiassa on Kauhajoen talojen isäntä- ja emäntäluettelo 1770-luvulle saakka. Kyynyn isännistä viimeinen siinä luettelossa on kuudennusmiehenäkin toiminut Matti Hannunpoika Kyyny (1735-1805), joka otti puolen manttaalin Kyynyn haltuunsa vuonna 1762 puolisonaan Susanna Simontytär. Heidän jälkeensä talon isännyys jaettiin vanhimman ja nuorimman pojan, Antin (1757-1808) ja Salomonin (1779-1850) kesken. Kyyny ja Nirva sijaitsevat Päntäneen kylän pohjoispäässä joen erottamina, Nirva joen länsipuolella. Maantie seuraa jokilinjaa Kyynyn puolella jokea. Kasakat polttivat tien varressa sijainneen Kyynyn talon Parjakannevan taistelun yhteydessä vuonna 1808 (viereinen kartta). Kyynyn kantatalon paikalla sijaitsee jäljempänä kuvatussa halkomisessa Alakyyny.

Matin veljistä Hannu Hannunpoika (s. 1754) oli Nirvan ja Erkki Hannunpoika (s. 1737) Keturin vävyisäntä

Tämä tarkastelu keskittyy Kyynyn talossa vuosina 1899-1900 ja 1905-1909 tehtyihin halkomisiin, joissa tilaosuuksista muodostettiin omat kiinteistöt ja purettiin tilojen yhteisomistus. Ensimmäinen vuonna 1899 aloitettu toimitus kohdistui Antti Matinpoika Kyynyn talo-osuuteen.

Antti Kyynyn kuoltua v. 1808 hänen omistamansa talo-osuus siirtyi hänen tyttärelleen Katariinalle (s. 1787), joka avioitui ensimmäisen kerran v. 1809. Tätä Kyynyn puolikasta kutsuttiin Alakyynyksi tai Rintakyynyksi (1/4 manttaalia). Katariina Antintytär sai kiinnekirjan Kyynyn taloon v. 1811 ja jäi leskeksi jo vuotta myöhemmin. Hänellä oli yksi tytär, Albertiina Siimonintytär (1818-1876), toisesta avioliitosta, joka päättyi puolison kuolemaan 1821. Katariina Antintyttärellä oli vielä kolmaskin avioliitto kuudennusmies Juho Heikki Juhonpojan (s. 1799) kanssa. Heikki kuoli keuhkotautiin 15.10.1843.

Tuomas Rinta-Kyyny
Kuva: E. Metsä-Pentilän arkisto

Albertiina Siimonintytär avioitui Jalasjärveltä Päntäneelle tulleen Tuomas Tuomaanpoika Köykän (1816-1883, kuva vieressä) kanssa v. 1839 ja he yhdessä ostivat leskiemäntä Katariina Antintyttären talo-osuuden 1/4 manttaalia 20.10.1843 tehdyllä kauppakirjalla 100 hopearuplalla. Tämän kaupan seurauksena Kyynyn talossa toimitettiin ensimmäinen halkominen v. 1846. Edellinen kartoitus oli isojaon peruja vuodelta 1772. Tämän talo-osuuden halkominen aloitettiin vuonna 1899. Halkomisen valmistuttua vuonna 1900 osuuksia omisti neljä talollista, yhteensä 0,2500 eli 1/4 manttaalia. Kyynyn toinen puolikas koki vastaavan halkomisprosessin muutamaa vuotta myöhemmin, siitä alempana. Tuomas Köykän lisäksi Päntäneelle tuli Köykän talosta toinenkin vävyisäntä hänen nuoremman veljensä Aapeli Tuomaanpojan ottaessa Pentilän isännyyden 1840-luvulla.

Rintakyyny 

Ennen vuoden 1900 halkomista Alakyyny tai Rintakyyny saattoivat tarkoittaa koko Kyynyn talon puolikasta, halkomisen jälkeen niistä tuli tilanosan nimi (alla taulukossa not 3 ja 4) ja myös sukunimi (Ala-Kyyny/Rinta-Kyyny). Vastaavalla tavalla Kyynyn toista puolta kutsuttiin usein Mäkikyynyksi.

Vuoden 1900 halkomisessa muodostui neljä tilaa, yhteensä 0,2500 eli 1/4 manttaalia:

1 Kyyny 0.1250 eli 1/8 mtl: Akseli Nikodemuksenpoika Uusi-Kyyny (1863-1933)

2 Ylinen 0,0208 eli 1/48 mtl: Antti Hermanni Matinpoika Yli-Kyyny (1871-1942)

3 Alakyyny 0,0417 eli 1/24 mtl: Esaias Kaarlenpoika Ala-Kyyny (s. 1863)

4 Rintakyyny 0,0625 eli 1/16 mtl: Tuomas Tuomaanpoika Rinta-Kyyny (1874-1949)

Alla oleviin talokauppoihin liittyvä kaavio. Alarivin tilanne v. 1900

Rintakyynyn halkomista v. 1900 edeltävät talokaupat:

• Albertiina Siimonintytär Kyynyn kuoltua v. 1876 hänellä ja puolisollaan Tuomas Tuomaanpojalla (s. 1816) oli hallussaan puolet eli 1/4 manttaalia Kyynyn verotalosta. Albertiinan kuoleman jälkeisessä perintökirjassa 1/4 manttaalin talon omistus jaettiin leski-isäntä Tuomas Tuomaanpojan ja hänen seitsemän lapsensa kesken.
• Puolet eli 1/8 manttaalia talo-osuudesta päätyi vuonna 1878 Tuomaan ja Albertiinan pojalle Siimonille (s. 1848), joka kuoli jo kesällä 1881. Hänen talo-osuutensa, joka sai nimen Uusikyyny (halkomisessa pelkkä Kyyny), myytiin lesken ja lasten holhoojien toimesta Hermanni Matinpoika Uusi-Kokolle ja hänen vaimolleen Maija Liisa Tuomaantyttärelle, jotka myivät Uudenkyynyn 1.7.1890 tehdyllä kauppakirjalla Akseli Rikhard Nikodemuksenpoika Kyynylle ja hänen vaimolleen Hilda Maria Heikintyttärelle. Toivo ja Adeliina Kantoniemi lunastivat Uusikyynyn talo-osaan kuuluneen Niemelän torpan (0,0059 mtl) ja loppu jaettiin halkomismenettelyssä v. 1924 kolmeen osaan: Akseli ja Hilda Kyyny eli Herrala (0,0298 mtl), heidän poikansa Svante Uusi-Kyyny (0,0496 mtl) ja Eevert Kyyny (0,0397 mtl).

• 

  Tuomas Rinta-Kyyny 1874-1949
  Kuvan om. Raimo Kangas

  Rintakyynyn toinen puoli siirtyi Siimonin nuoremmalle veljelle Aapeli Tuomaanpojalle (s. 1857), joka oli juuri avioitunut Yrjänäisen talon tyttären Maria Kustaava Emmanuelintyttären kanssa. Aapelin veli Tuomas Valentin Tuomaanpoika (s. 1845) oli Nirvan talollinen.
• Aapeli (s. 1857) myi talostaan puolet (1/16 mtl) v. 1895 veljenpojalleen Tuomas Tuomaanpoika Rinta-Kyynylle (s. 1874, vier. kuva), joka oli juuri avioitunut Ylirahkolan tyttären Maria Aleksandra Malakiaantyttären kanssa. Heillä oli tytär Lempi Albertiina (s. 1895), joka avioitui v. 1921 Toivo Kankaan kanssa ja he jatkoivat Rintakyynyn talollisina vuodesta 1925.
• Aapeli myi toisen puolen (1/16 mtl) talostaan v. 1890 Pukkilan talolliselle Hermanni Maunu Hermanninpoika Krusbergille (s. 1841, k. 1894), jolta 1/48 mtl Ylinen (Ylikyyny) päätyi jo v. 1893 Hermanni Israelinpoika Kalliolle (s. 1844) ja hänen vaimolleen Kaisa Olivia Juhontyttärelle. Heiltä tilaosuus siirtyi heidän vävylleen Antti Hermanni Matinpoika Keturille eli Yli-Kyynylle (s. 1871) ja tyttärelleen Aurora Hermannintyttärelle v. 1895.
• Hermanni Maunu Kyynyn leski Kaisa Jaakontytär avioitui teuvalaisen Jaakko Harjun kanssa v. 1896, lunasti lastensa perintöosuudet ja myi haltuunsa tulleen 1/24 manttaalin tilaosuuden Teuvalta tulleelle Esaias Kauppilalle ja hänen vaimolleen Anna Rosinalle 12.11.1897. Tästä tilaosuudesta tuli Alakyyny.

Vuonna 1900 päättyneen halkomisen tilajako pinta-aloineen.
Kuvat aukeavat isompina niitä klikkaamalla!

Tämän sivuston taulukot ja kartat: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto (KA). Alla osasuurennoksia yllä olevasta kartasta.

7 Alakyynyn kartano, jossa Kyynyn talojen yhteiskäytössä ollut tuulimylly (9), 8 Uusikyyny, kartanotontti, 234 Ylinen, kartanotontti, 337 Vitiäisen torppa, myöhemmin Rintakyynyn kartanotontti

Mäkikyyny

Salomon Matinpojan (1779-1850) osuus Kyynystä, ns. Mäkikyyny, oli Kyynyn talon puolikas, kuten edellä käsitelty Rintakyynykin. Antti Matinpoika (Rinta-)Kyynyllä oli vain yksi perillinen, Salomonilla (1779-1850) ja vaimollaan Maria Heikintyttärellä (1784-1866) niitä oli täysi tusina. Vuosi 1808 oli Kauhajoella levoton Suomen sotaan liittyvien taistelujen takia. Tuolloin kasakat polttivat mm. Kyynyn talon Parjakannevan taistelun yhteydessä. Salomonin kuoltua v. 1850 leskiemäntä jatkoi talonpitoa keskinäisen testamentin antamilla valtuuksilla ja Mäkikyynyn jakautuminen pienempiin tilaosuuksiin alkoi.

Vuonna 1910 päättyneen halkomisen tilajako pinta-aloineen.

4:1 Mäkikyyny 0,0417 eli 1/24 mtl Iisakki (vävy) ja Salomon Matinpoika Mäki-Kyyny

Salomon Matinpoika Kyyny (s. 1851) myi 8.7.1902 tehdyllä kaupalla puolet 1/12 manttaalin Mäkikyynystä vanhimmalle tyttärelleen Maria Sofialle (s. 1879) ja vävylleen, Matti Korpikyynyn pojalle Matille (alla oleva Rintamäki 4:2). Salomon Matinpojan kuoleman (1907) jälkeen tila oli kuolinpesän hallussa, kunnes tytär Lyydia (s. 1886) avioitui Iisakki Matintytär Yrjänäisen (s. 1884) kanssa ja he ostivat toisen puolen Mäkikyynystä säilyttäen vanhan nimen.

4:2 Rintamäki 0,0417 eli 1/24 mtl Matti Matinpoika Rintamäki

Matti Matinpoika Korpikyyny eli Rintamäki (s. 1877) ja puolisonsa Maria Sofia Salomonintytär ostivat puolet Salomon Matinpojan isännöimästä Mäkikyynystä v. 1902. Matti Rintamäki hukkui Titanic-onnettomuudessa 15.4.1912, mutta leski lapsineen jatkoi talonpitoa.

4:3 Keskikyyny 0,0185 eli 1/54 mtl Salomon Heikinpoika Kyyny

Heikki Salomoninpojan 1/36 mtl osuus Mäkikyynystä jaettiin kahtia v. 1899. Salomon Heikinpoika (s. 1853) sai Keskikyynyksi nimetyn 1/54 manttaalin tilaosuuden, joka siirtyi myöhemmin hänen pojalleen Jaakolle (s. 1880, vaimo Roosa). Toisen osan, 1/108 manttaalin Katajamäen, osti Tuomas Filipinpoika Rahkola (s. 1854)

4:4 Kalliokyyny 0,0416 eli 1/24 mtl Juho Jaakko Heikinpoika Kyyny

Juho Jaakko Heikinpoika (s. 1858) ja hänen vaimonsa Maija Liisa Jaakontytär (s. 1857) sai kiinnekirjan Kalliokyynyyn 1890.

4:5 Katajamäki 0,0093 eli 1/108 mtl Vihtori Myllykorpi

Katajarannan eli Katajamäen ensimmäinen tilallinen oli Alarahkolan talollisen Filip Rahkolan poika Tuomas, joka osti tilaosuuden v. 1899 vaimonsa Susannan kanssa. Susanna (s. 1856) oli Heikki Salomoninpoika Kyynyn tytär. Hän myi se Rahkolan entiselle tilalliselle Vihtori Myllykorvelle v.1906 ja Vihtori edelleen Matti (s. 1889) ja Hilda Keski-Kyynylle v. 1913. Tuomas ja Susanna siirtyivät Kyynystä Ollin oikoosen varrelle Rannan palstatilalle. Myllykorpi palasi Rahkolaan v. 1914 entisen Ojalan torpan tiluksille.

4:6 Hietala (ent. Seppi) 0,0139 eli 1/72 mtl Juho Erkki Hietala

Ananias Juhonpoika Korpikyynyn kuoltua vuonna 1900 hänen 1/24 manttaalin talo-osuutensa jaettiin kolmeen osaan, Hietala, Kujakyyny ja Latvala, kukin 1/72 manttaalia. Hietalan aiempi nimi oli Seppi tilaa isännöineen Salomon Iisakinpoika Sepin (s. 1858 Ilmajoki) mukaan, joka osti 1/72 manttaalin tilan v. 1902. Häntä seurasi Alajärveltä perheineen v. 1908 tullut Juho Erkki Hietala (s. 1861 Alajärvi), joka tituleerataan kolportööriksi, uskonnollisten kirjojen ja lehtien kaupustelijaksi. Hän oli Kyynyssä vain yhden vuoden, mutta jätti nimensä tuolloin omistamalleen talo-osuudelle. Häntä seurasi Iisakki Humalamäki (s. 1856) ja vaimonsa Kustaava jo v. 1909 (kts Nevala).

Vuonna 1913 Hietala sai isännäksi kurikkalaisen Iisakki Leander Harjunpään (s. 1886), jonka vastavihitty vaimo Ilmi Salomonintytär oli Kyynyn tytär. Vuonna 1915 Hietala jaettiin kahtia uusille tilallisille: Nikolai ja Hilja Luoma-Kyyny 0,0104 mtl ja Juho ja Adeliina Vainionpää 0,0035 manttaalia.

4:7 Kujakyyny 0,0139 eli 1/72 mtl Stefanus Ananiaanpoika Kuja-Kyyny

Stefanus Ananiaanpoika (s. 1874) ja Albertiina Juhontytär Kuja-Kyyny saivat kiinnekirjan Kujakyynyn tilaan v. 1901.

4:8 Latvala 0,0139 eli 1/72 mtl Juho Ananiaanpoika Latva-Kyyny

Juho Nestori Ananiaanpoika (s. 1869) ja Kaisa Sofia Eenokintytär (s. 1876 Isojoki) saivat kiinnekirjan Latvakyynyn tilaan v. 1902.

4:9 Korpikyyny  0,0416 eli 1/24 mtl

Juho Nestori Matinpoika (s. 1874) ja Maria Kustaava (s. 1865) Korpi-Kyyny ostivat talon Juhon vanhemmilta vanhemmilta Matti Juhonpoika (s. 1844) ja Kaisa (s. 1841) Korpi-Kyynyltä vuonna 1908. Juho Nestorin nuorempi veli Matti osti Mäkikyynystä v. 1902 tilan, joka sai nimekseen Rintamäki. Matti hukkui Titanic-onnettomuudessa v. 1912.

4:10 Nevala (eli Nevakyyny 0139 eli 1/72 mtl Hermanni Jeremianpoika Nevala eli Neva-Kyyny

Hermanni Jeremiaanpoika (s. 1862) ja Liisa Malakiaantytär (s. 1861) Neva-Kyyny ostivat tilan v. 1898. Tilaa viljeli vuoteen 1898 saakka Iisakki Malakiaanpoika ja Kustaava Humalamäki, jorka palasivat Kyynyyn v. 1909 (kts Hietala).

Vanhan Mäkikyynyn talolliset (10) halkomisen jälkeen noin vuonna 1910

 

Mäkikyynyn länsiosa. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto (KA)

Tekstissä olen kirjoittanut tilannimet yleensä ilman yhdysmerkkiä, mutta sukunimet yhdysmerkin kanssa. Vanhoissa asiakirjoissa käytäntö oli vaihteleva, mutta pääosin kuvatun kaltainen.

Lähdetiedot osittain tekstissä

Päälähteenä Kauhajoen ja Ilmajoen käräjäkuntain tuomiokirjojen pöytäkirjat (KA Vaasa)

Kauhajoen ja lähiseurakuntien rippikirjat (SSHY)

Digikansalliskirjasto

Henkikirjat

Maanmittaushallitus Uudistuskartat (KA Helsinki)

Raimo Ketolan henkilötietokanta www.raketola.fi/

Liisa Ruismäki: Kauhajoen Historia (1987)