Talvitie

 

Päntäneen Talvitie

Olli Tuuri

Uuronluoman varteen syntyi Talvitien uudistila 1600-luvun lopussa ensimmäisenä talollisenaan Matti Reonpoika (puoliso Valpuri) 1695-1705. Talvitie autioitui vuoden 1709 jälkeen yli 60 vuodeksi, kunnes Uuron talollisen poika Jeremias Martinpoika vaimonaan Käyrän talollisen tytär Marketta Heikintytär otti talon haltuunsa v. 1771. Heidän jälkeensä Talvitien isännyys jatkui neljässä polvessa. Talon manttaaliluku vaihteli vuosien mittaan. Perintötalon manttaaliluku 1/3 nousi 1/48 manttaalin kruununluontoisella osalla 13.12.1797, kunnes myöhemmin vakiintui 1/3:aan. Isännyys siirtyi seuraavalle polvelle v. 1785, jolloin Elias Jeremiaanpoika vaimoineen ryhtyi isännäksi ja heiltä edelleen heidän vanhimmalle pojalleen Antti Eliaanpojalle ja hänen Heta-vaimolleen vuonna 1806. Verovapaus Talvitiellä jatkui maakirjan mukaan vuoteen 1817 asti.

Isännyys jatkui 17/48 manttaalin Talvitiessä Samuel Antinpojan ja Maria Taavetintyttären toimesta vuonna 1828. Maria oli Pentilän torpparin tytär. Heidän isännyytensä jatkui Samuelin kuolemaan asti v. 1875, jolloin heidän poikansa Samuel Samuelinpoika otti isännyyden vaimonaan Kaisa Sofia Hiskiaantytär Tarkka naapuritalosta. 

Jeremias Martinpoika Talvitie e. Uuro, Talvitien talollinen 1771-1785, s. 1.5.1733, k. 7.12.1794

Puoliso:  ∞1755 Marketta Heikintytär Käyrä, s. 10.7.1731, k. 7.1.1809

👦Lapsia mm: 
Elias Jeremiaanpoika Talvitie, Talvitien isäntä ca 1785-1806, s. 2.2.1758, k. 19.10.1837.
Puoliso: ∞ 26.12.1780 Isojoki Marketta Eerikintytär Noukki, s. 8.7.1759 Isojoki, k. 24.6.1841

👦Lapsia mm.:

Antti Eliaanpoika Talvitie, Talvitien isäntä 1806-1828, s. 20.8.1782, k. 11.2.1859

Puoliso: ∞ 1.8.1802 Hedvig Perttelintytär Lehtimäki, s. 30.6.1779 Jalasjärvi, k. 22.2.1868

👦Lapsia mm.: 

Samuel Antinpoika Talvitie, Talvitien isäntä 1828-, s. 12.12.1802, k. 2.9.1875

Puoliso: ∞ Maria Taavetintytär Alakoski, s. 28.1.1807, k. 7.1.1891

👦Lapsia mm.:

Samuel Samuelinpoika Talvitie, Talvitien isäntä 1875-1898, s. 10.6.1841, k. 22.2.1898. Puoliso: ∞1863 Kaisa Sofia Hiskiaantytär Tarkka, s. 3.4.1846, k. 25.4.1909

 

Pitäjänkartta Kauhajoki (MMH 1932)

Perintöisännyydestä liikemiesten kauppatavaraksi

Keuhkokuumeeseen helmikuussa 1898 menehtyneen Samuel Samuelinpojan isännyys jäi pitkän sukulinjan viimeiseksi. Talvitien talo joutui pakkohuutokaupan kohteeksi kauppias E. J. Ollonqvistin ja torppari Otto Rudolfson Rutilan saatavien perimiseksi. Huutokaupassa 18.10.1897 Talvitien osti kristiinankaupunkilainen kauppias ja liikemies, kauppaneuvos Alfred Carlström, jonka omakin liiketoiminta ajautui konkurssiin vuonna 1910 hänen yhtiökumppaninsa ja yrityksen prokuristin Emil Axelinin kavallettua ison summan Carlströmin varoja.

Puutavara-alan liikemies ja talollinen Erland Grankull Skaftungista osti Talvitien Carlströmin konkurssipesältä vuonna 1911 ja laittoi sen myyntiin vapaaehtoisella huutokaupalla keväällä 1912. Korkeimman tarjouksen teki päntäneläinen talollinen ja liikemies Tuomas Rinta-Kyyny, kauppakirjat laadittiin 14.5.1912.

Tarkan talon silloinen pääomistaja arkkitehti Karl Lindahl oli kiinnostunut myös naapuritalo Talvitiestä, josta Rinta-Kyyny myi hänelle Tarkan rajalla olevan Tuluskangas-nimisen 0,0698 manttaalin osuuden 10.5.1917. Loppuosan, 0,2844 manttaalia, Rinta-Kyyny myi Kauhajoen Kansallisosakepankin johtajalle Aleksi Grönvallille. Tuluskankaan Lindahl myi Tarkan tilakaupan yhteydessä 18.1.1921 kollegalleen Arthur Gauffinille, joka ajautui konkurssiin Tampereen Osakepankin hakemana keväällä 1924. Lindahlin hakiessa 250 000 markan saataviaan Gauffinilta edellä mainitut Gauffinin omistukseen siirtyneet kiinteistöt, Tuluskangas mukaan lukien, päätyivät pakkohuutokaupan kohteeksi 21.4.1925 ja sitä kautta Kauhajoen kunnan omistukseen. Tilakauppaa on käsitelty lähemmin Tarkkaa koskevassa kirjoituksessa.

Pankinjohtaja Grönvallin kuoltua 48 vuoden iässä 11.6.1926 Talvitien tilaosuus siirtyi hänen leskelleen Liisi Grönvallille, joka myi sen Kaarle Aleksanteri (Kalle) Puskalle 10.4.1928. Grönvallin omistusaikana Talvitiestä oli lohkottu kolme palstatilaa vuonna 1920:

Koskiranta 0,0033 mtl. Samuel Rikhard Myllymäki (s. 1887), pso Maria Kustaava. Tytär Saara avioitui Tauno Kulmalan (s. 1914) kanssa.

Latvaniemi 0,0012 mtl. Veljekset Hermanni Latvaniemi (s. 1894), pso Lempi Sulkko ja Sameli Latvaniemi (s. 1890), pso Maria Koivula

Malm 0,0007 mtl. Toivo Viljami Malm (s. 1903 Pyhäjärvi), pso Linne Justiina Harju (s. 1905 Jurva)

Huutokaupassa Kauhajoen kunnalle tullut Tuluskangas 13:5 jaettiin kahtia: Tuluskangas 13:6 (0,0372 mtl) ja Koskiranta 13:7 (0,00326 mtl), josta osuudesta edellä mainitut kolme palstatilaa oli lohkottu.

Koskirannan 45,8 hehtaarin asutusviljelystila, josta viljeltyä maata oli noin 14 hehtaaria, sai isäntäparikseen Juho Arvi Kujanpään (s. 1901 Isojoki) ja Hilja Lyydia Rajamäen (s. 1898 Karijoki), jotka ostivat tilan asutushallitukselta 2.5.1928. Arvi Kujanpää jäi leskeksi 12.5.1940. Koskirannan vapauduttua asutustilaa koskevista rajoituksista samana vuonna Arvi Kujanpää myi tilan Räisälästä evakkona Päntäneelle tulleille Tuomas ja Maria Kauppiselle 12.5.1941. Sotatilanteen muututtua kotiseudulleen palanneet Kauppiset myivät Koskirannan 8.6.1942 tehdyllä kauppakirjalla aiemmin mainitun Kalle Puskan pojalle Tuovi Eemeli Puskalle (s. 1917), joka oli tuolloin rintamasotilas. Kalle Puska oli myynyt aiemmin hankkimastaan Talvitien talo-osuudesta kolmanneksen pojalleen Tuoville jo v. 1936.

Lähdetiedot osittain tekstissä

Päälähteenä Kauhajoen ja Ilmajoen käräjäkuntain tuomiokirjojen pöytäkirjat (KA Vaasa)
Kauhajoen ja lähiseurakuntien rippikirjat (SSHY)
Digikansalliskirjasto
Henkikirjat
Raimo Ketolan henkilötietokanta www.raketola.fi/
Liisa Ruismäki: Kauhajoen Historia (1987)