Hae tästä blogista

3.12.2019

Päntäneen Puska

Päntäneen Puska

Olli Tuuri


Jonas Gädda 1689. Maanmittaushallituksen kartta.


"Puska 1689. Uudisasukas Matti Jaakonpoika sai vuonna 1684 luvan asettua asumaan Puskanautioon. Talo, kolme peltotilkkua, kaski ja luomanvarren niityt kertovat hyvin siitä, miten uudisraivaaja viljansa kasvatti."

Yllä oleva sitaatti on peräisin Liisa Ruismäen artikkelista Pellonraivaus, kasket ja kydöt (kirjan sivu 32) teoksessa Kauhajoen metsien ja soiden kirja. Kirja avautuu digiversiona tästä linkistä. Artikkeliin liittyy havainnepiirros ylläolevasta kartasta (s. 35).

Ennen Matti Jaakonpojan isännöintiä Olli Jaakonpojalla oli aikomus asettua talolliseksi samalle paikalle. Olli Jaakonpoika oli luultavasti Rahkolan poika, joka oli sittemmin isäntä siinä talossa ja väliaikana Kauhajoen lukkari. Varmuutta ei ole, mutta mainittujen talojen maantieteellinen läheisyys ja paikallisesti melko harvinainen nimi viittaavat siihen. Alla pari sitaattia aiheesta.
  • Samaan taloon liittynee seuraava sitaatti Niilo Liakan Ilmajoen Pitäjä -teoksesta s. 185 (1986). Olli Jaakonpoika oli aloittanut taloyrityksensä väärästä päästä. Hän oli näet hankkinut hauptmanni Juho Forsmanin suostumuksen Puskanluoma-nimisen uutistilan ja torpanpaikan asumiseen, mutta kun hauptmannin kirjelmä esitettiin oikeudelle, niin lautakunta ilmoitti hankkeen haittaavan toista taloa. Ollin oli luovuttava aikeestansa (15.10.1672).
  • Sitaatti Kaarlela-blogin Esa Tuurin tekstiosuudesta: Kaarlelan isäntä Prusi Kaarlenpoika esiintyy käräjillä muutaman kerran. Ensiksi syyskäräjillä 1672 jolloin eräs Olli Jaakonpoika sai luvan perustaa uudistilan Puskanluomalle, pari kolme kilometriä Kaarlelasta länteen. Prusi kuitenkin vastusti tätä, ilmoittaen että alue kuului hänen tilaansa. Puskasta ei kuitenkaan nyt tullut verotaloa tässä vaiheessa.
Matti Jaakonpoika lienee siirtynyt viljelemään Tarkan uudistilaa ja 1/6 manttaalin Puskassa jatkoi hänen poikansa Jaakko, joka isännöi Puskaa vuosina 1708-13 ja kuoli isovihan alkaessa v. 1714. Seuraava 10-vuotisjakso on epäselvä.

Puska sain isännän Yrjänäisestä vuonna 1724. Matti Taavetinpoika Yrjänäinen oli avioitunut Matti Erkinpoika Kaarlelan tyttären Liisan kanssa v. 1707. Heidän poikansa Antti jatkoi Puskan isännyyttä v. 1739 avioiduttuaan Liisa Jaakontytär Käyrän kanssa. Liisan veli Jaakko oli samaan aikaan Pentilässä isäntänä. Heidän äitinsä Susanna oli Klemetti Käyrän tytär. Isännyys päättyi Antin kuolemaan 49 vuoden iässä v. 1766 ja jatkui sen jälkeen Antin ja Liisan pojan Juhon (s. 1745) toimesta, joten isojako käynnistyi hänen aikanaan. Puska oli tuolloin 1/4 manttaalin kruununtila.


Kartta Israel Wänman 1762 (KA Vaasa)

Puskan perintöisäntien ketju katkeaa 1770-luvun puolivälin jälkeen ja taloon tulee isäntä Havusesta, jossa talon isännyys on siirtymässä Martti Valentininpojan vanhimmalle pojalle Tuomas Martinpojalle (s. 1744). Alla oleva isäntäkaavio alkaa hänestä. Kun Havunen pidettiin jakamattomana, toiseksi vanhin poika Iisakki Martinpoika (s. 1748) haki isännyyttä muualta ja löysi sellaisen Puskasta, jossa avioitui tammikuussa 1775 vuotta aiemmin kuolleen Knuuttilan torpparin Jaakko Antinpojan lesken 41-vuotiaan Maria Antintyttären (s. 1733) kanssa. Ilmajoella syntyneellä Suomun talon tyttärellä Maria Antintyttärellä on edellisestä avioliitosta lukuisia lapsia ja Iisakin kanssa syntyy 3.12.1775 vielä Liisa-tytär, jonka myötä Puskaan tuli aikanaan vävyisäntä Antti Antinpoika Kaarlela. 62-vuotiaan Iisakki Martinpojan jäädessä leskeksi v. 1811 Antti ja Liisa saivat Puskan omistukseensa kauppakirjalla 27.3.1811. Liisa Iisakintytär Puska synnytti yhdeksän lasta, jotka kaikki kuolivat lapsena.


Kaaviossa Nikkaripuskan haaran tilannimet merkattu vihreällä kehyksellä.
HUOM! Kaikki kuvat aukeavat isompana klikkaamalla!

Vuoden 1814 keväällä taloon saatiin taas pitkäaikainen omistaja. 28-vuotias Heikki Tuomaanpoika Yli-Halkola ja vaimonsa Kaisa Abrahamintytär tekivät kaupat Puskan 7/24 manttaalin (mtl) perintötalosta Antti Antinpoika ja Liisa Iisakintytär Puskan kanssa, jotka ehtivät isännöidä Puskan taloa vain kolme vuotta. Kauppahinta oli 600 riikintaaleria, josta yli puolet kuitattiin ottamalla velkana olleet kruununrästit vastuulle. Lisäksi kauppaehdoissa taattiin torpanpaikka (Hakala) myyjille. Seuraavan kerran kauppakirja Puskasta laadittiin v. 1838. Silloin isännyys siirtyi seuraavalle polvelle, 22-vuotiaalle Jaakko Heikinpoika Puskalle, joka haki taloonsa emännän v. 1839 Isojoelta, Kreetta Heikintytär Koiviston

Jaakon sisar Liisa Heikintytär (s. 1817) oli kolmasti aviossa ja emännöi Lähdeniemen torppaa, jonka sijainti näkyy v. 1860 jakokartassa. Liisan vanhin poika Heikki (s. 1838) tunnettiin "Juunssin Heikkinä", joka oli Kaartissa tarkk'ampujana. Hänestä tarinaa v. 1971 Kauhajoen Joulussa ja Liisa Ruismäen Kauhajoen Historia -kirjassa s. 555.


Puska jaettiin kahtia vuonna 1860

Vuonna 1845 Puskan talo, jonka kokonaispinta-ala oli noin 917 hehtaaria, jaettiin ensimmäisen kerran Jaakko Heikinpoika Puskan myydessä puolet siitä (7/48 mtl) Havusen Nikkarin torpparille, Samuel Jaakonpojalle ja hänen vaimolleen Kaisa Samelintyttärelle, 514 hopearuplalla. Samalla sai talohaara kutsumanimen Nikkaripuska. Talo oli yhteisomistuksessa ennen varsinaista halkomista, joka tehtiin vuosina 1858-60 maanmittari Sundstedtin toimesta; siitä alla oleva kartta. Seuraavan halkomisen teki 50 vuotta myöhemmin maanmittari L. P. Pitkänen.

Samuel Jaakonpoika Nikkari jatkoi Havusen talon perinteitä Puskan isäntänä. Samuelin isänisän Tuomas Martinpoika Havusen veli Iisakki Martinpoika Havunen oli Puskan isäntä noin vuodesta 1775 siihen saakka, kunnes aiemmin mainittu vävynsä Antti Antinpoika Kaarlela otti isännyyden vuonna 1811.

Sundstedtin kartta vuodelta 1858, jolloin tehtiin Puskan ensimmäinen halkominen kahteen osaan: Jaakko Heikinpoika 7:1 (A) ja Samuel Jaakonpoika Nikkari 7:2 (B). Punakynällä rajatut kartanotontit: no 1 (Jaakko) ja 10 (Sameli) näkyvät paremmin alla olevassa lähikuvassa. Samelin kartanopaikalla näyttää sijainneen Puskan talo isojaon aikaan ja jo Jonas Gäddan kartassa 1689. No 23 on Lähdeniemen torppa (KA)

















Jaakko Heikinpoika ja Kreetta Puska luopuivat omistamastaan Puskan puolikkaasta (kaavion vasen laita) ja myivät siitä v. 1860 puolet (7/96 mtl) tyttärelleen Kaisalle ja vävylleen Aleksanteri Hermanninpoika Hakalalle. Vuotta myöhemmin he luopuivat lopustakin poikansa Hermanni Jaakonpojan (s. 1841) hyväksi, joka ei Puskaan jäänyt vaan myi talo-osuutensa Keturin veljeksille Jaakko ja Hermanni Israelinpojille v. 1863. Kun em. Aleksanteri ja Kaisa Hakalakin luopuivat manttaaleistaan myyden tilansa em. Samuel Jaakonpoika ja Kaisa Samuelintytär Nikkarille v. 1865, tuli Samuelin ja Kaisan omistukseen peräti 3/4 koko Puskasta.

Samuel ja Kaisa Nikkari luopuivat kuitenkin Aleksanteri Hakalalta v. 1865 ostamastaan 7/96 manttaalin tilaosuudesta jo v. 1869. Tila sai uuden viljelijän Gabriel Markuksenpojasta (s. 1833), jonka isä oli Teevahaisen torppari. Hänen ja vaimonsa Serafia Matintyttären pojat Vihtori ja Jaakko jatkoivat isäntinä vuodesta 1886 kahtia jaetulla tilalla: Ylipuska ja Keskipuska. Heidän nuoremmasta veljestään Nestorista (s. 1869) tuli tilallinen Kaarlelassa (Majamäki).

Keturin veljekset luopuivat Puskasta kolmen vuoden jälkeen v. 1866 löytäessään ostajaksi 50-vuotiaan Rauskan torpparin Hermanni Erkinpojan (s. 1816), joka kauppakirjassa käytti nimeä Pahookorpi. Hän viljeli Puskan tilaa vaimonsa, em. Gabriel Markuksenpojan sisaren Priita Leena Markuksentyttären, kanssa vuoteen 1882, jolloin jakoi sen kolmelle lapselleen: Jaakolle (s. 1843) UusipuskaMatille (s. 1848) Puska ja Kustaavalle (s. 1851) Ojapuska. He ovat siten em. Vihtori ja Jaakko Gabrielinpoikien serkkuja. Alla olevassa kaaviossa näkyy heidän sukulaisuussuhteitaan neljässä polvessa.




Puskan toinen jako vuonna 1909


Kaksi Puskan talollista, yksi kummastakin puolikkaasta, oli hakenut tilansa erottamista Puskan talosta. Koska halkomista ei vastustettu, se kohdistui koko taloon ja koski kaikkia yhdeksää tilanomistajaa. Omistajista kolme kuului ns. Nikkaripuskan (no 7:2) viljelijöihin ja kuusi loppuosaan Puskan taloa (no 7:1). Molempien talohaarojen halkominen valmistui vuoden 1909 kuluessa, jolloin Puskaan muodostettiin yhdeksän erillistä tilaa. Kummankin talopuolikkaan kartoitus on tehty erikseen, siksi tilajaot ovat eri kartoilla.


Halkominen 7:1 > 7:6-11


Puskan talon puolikas 7:1 tuli halkomisen kohteeksi Mäkiketurista tulleen vävyisännän Antti Samelinpoika Puskan (s. 1878) anottua tilaosansa erottamista Puskan talosta. Komissiomaanmittari L. P. Pitkänen aloitti toimituksen valmistelun hiljattain Amerikasta palanneen Antti Puskan talossa 25. marraskuuta 1907. Antin veli Iisakki Mäki-Keturi osti Amerikasta palattuaan v. 1910 myös talo-osuuden Puskasta, siitä lisää jäljempänä.


Osasuurennos alempana olevasta kartasta: tilan 7:1 halkominen kuudeksi tilaksi v. 1909 (L. P. Pitkänen, MML, KA)

Kokoukseen osallistuivat kaikki Puskan 7:1 osakkaat lukuunottamatta Amerikassa oleskelevaa Sameli Ketolaa (ent. Ojapuska), joka kuoli Amerikassa seuraavana keväänä. Häntä edusti poikansa Sameli. Tila halottiin seuraaviin osiin (6):
  • 7:6 Rinne, Matti Hermanninpoika 7/576 (=0,0121) manttaalia.
  • 7:7 Latvala, Antti Samelinpoika 7/576 (=0,0121) manttaalia
  • 7:8 Valkama (Uusipuska), Jaakko Juhonpoika 7/288 (=0,0243) manttaalia
  • 7:9 Keskipuska, Jaakko Gabrielinpoika 7/192 (=0,0364) manttaalia
  • 7:10 Ylipuska, Maria Jaakontytär 7/192 (=0,0365) manttaalia
  • 7:11 Ketola (Ojapuska), Sameli Juhonpoika (ent. Männistö, Ojapuska) 7/288 (=0,0243) manttaalia
Kartta Puska 7:1 halkomisesta v. 1909 (L. P. Pitkänen), Maanmittauslaitos (KA). Ylhäällä osasuurennos tilannimillä.
Kenttätyöt käynnistyivät lokakuussa 1908, tilusten jyvitys valmistui saman vuoden marraskuussa. Lopputoimet tehtiin syyskuussa 1909 ja rajat paalutettiin ja pyykitettiin 1.-7.10.1909. Loppukokous oli 13.10.1909. Alla yhteenveto muodostuneista tiloista.

7:6 Rinne (0,0122 mtl)
Matti Hermanninpoika Puska, s. 1848, pso 1875 Serafia Iisakintytär Rantamäki (1847-1910)

Matti Hermanninpoika Puskan saama osuus vanhempiensa Hermanni ja Priita Leena Puskan talo-osuudesta (0,0729 mtl) v. 1882 oli kolmannes (0,0243 mtl). Puskan vanha kartano on alunperin sijainnut tällä samalla tontilla. Vuonna 1905 heidän tyttärensä Amalia Sofia Matintytär ja vävynsä Antti Samuelinpoika Mäki-Keturi ostivat siitä puolet, josta syntyi alla oleva Latvala (7:7) (alla).

Matti Hermanninpoika ja Serafia Puskan vanhempi tytär Maria Aleksandra (s. 1875) lunasti itselleen ensin kotitalonsa (Rinne), jonka Antti ja Amalia Puska ostivat häneltä 15.9.1928 tehdyllä kaupalla. Ennen kauppaa he olivat myyneet yhdistyneistä tiloista yhdessä 0,0047 mtl Pihlajaviita-nimisen palstatilan Otto ja Laina Rönnlundille, jotka myivät sen v. 1927 Juho ja Kreeta Korkiamäelle. Juhon (s. 1894) isä oli Keturin Korkiamäen torppari ja myöhemmin tilallinen.  Vuonna 1935 Pihlajaviita siirtyi Sulho Nestorinpoika Majamäen (s. 1906) omistukseen.

Maria Aleksandra Puska osti Puskasta lähdettyään Kaarlelasta Kuusela- ja Pihlajaniemi-nimiset tilat, jotka tulivat v. 1935 Tauno Puskan (s. 1910) omistukseen.

7:7 Latvala (0,0121 mtl)
Antti Samuelinpoika Mäki-Keturi, Puska, s. 1878, pso 1905 Amalia Sofia Matintytär Puska s.1878

Katso edellinen.

7:8 Valkama eli Uusipuska (0,0243 mtl)
Jaakko Juhonpoika Valkama, s. 1844 Kurikkapso 1869 Hedvig (Heta) Serafia Juhontytär Jouppila, s. 1844 Ilmajoki

Jaakko Hermanninpoika Puskan saama osuus vanhempiensa Hermanni ja Priita Leena Puskan talo-osuudesta (0,0729 mtl) v. 1882 oli ollut kolmannes (0,0243 mtl). Jaakko Hermanninpoika ja vaimonsa Loviisa Juhontytär myivät koko talo-osuutensa nimeltä Uusipuska v. 1895 tehdyllä kauppakirjalla kurikkalaiselle Yli-Jyrän torpparille Jaakko Juhonpoika Valkamalle (s. 1844 Kurikka) ja hänen vaimolleen Heta Serafia Juhontyttärelle, joka oli ilmajokelaisen Jouppilan tytär. Tila sai halkomisessa nimekseen Valkama, mutta vanhempi nimi Uusipuska jäi elämään.

Heidän poikansa Juho Jaakko Jaakonpoika Uusi-Puska (s. 1872) jatkoi isännyyttä v. 1912 vaimonsa Sanna Samuelintyttären (o.s. Latva-Äijö, s. 1879) kanssa. 
  • Vuonna 1914 Rikhard ja Sofia Mäenpää ostivat talosta palstatilan, joka sai myöhemmin manttaaliluvukseen 0,0031. Juho ja Maria Niemistö lunastivat talosta v. 1924 ns. Mannilan torpan (0,0038 mtl), joka jaettiin muutaman vuoden kuluttua tasan Sanni-tyttären kanssa, joka oli naimisissa Jooseppi Ariel Ahtaanluoman kanssa. Kantatilaan jäi siten 0,0174 manttaalia.
  • Jaakko Juhonpoika ja Heta Valkaman eli Uusi-Puskan tytär Hilda Loviisa (s. 1876 Kurikka) avioitui ensimmäisen miehensä Hermanni Jaakonpoika Lehtimäen (1867-1909) kuoltua Juho Taavetinpoika Järviharjun kanssa v. 1913. Heidän nuorin poikansa Iisakki (s. 1881 Kurikka) oli tilallinen Knuuttilassa.
7:9 Keskipuska (0,0364 mtl)
Kuva: OT 2012 Vuorenmäen hautausmaa
Jaakko Gabrielinpoika Keski-Puska, s. 1866, k. 1937, pso 1869 Mariana Amalia Matintytär Möykky, s. 1865, k. 1930 (kuva hautamuistomerkistä oikealla)

Gabriel (Kaappo) Markuksenpojan ja vaimonsa Serafia Matintyttären pojat Vihtori ja Jaakko jatkoivat isäntinä vuodesta 1886 kahtia jaetulla tilalla: Ylipuska ja Keskipuska.

Jaakko ja Mariana Keski-Puskan lapset:
1. Hilda Sofia Kauhasalmi, s. 15.11.1887. Puoliso: 10.2.1911 Amerikka Leander Kauhasalmi, s. 4.3.1888, k. 29.6.1920 Amerikka
2. Vilhelmiina Tuomi, s. 30.1.1890, k. 15.10.1943. Puoliso: 22.11.1918 Eino Johannes Tuomi, s. 28.10.1895, k. 3.12.1946
3. Samuel, s. 12.8.1892, k. 20.2.1924. Naimaton.
4. Iivari, s. 23.10.1894, k. 29.2.1941. Naimaton
5. Arvi Vilhelmi, s. 21.8.1896, k. 9.12.1908.
6. Jaakko Nestori, s. 26.9.1898, k. 27.8.1972 Sudbury, Kanada. 
7. Femmi Aurora Antila, s. 6.3.1901, k. 19.6.1955. 1. Puoliso: 28.8.1920 Eevert Nikodemus Uusi-Kyyny e. Kyyny, s. 6.6.1895, k. 14.9.1938. 2. Puoliso: 12.12.1931 Sulho Eemil Iisakinpoika Antila e. Ojala, sähköliikkeenomistaja, s. 29.9.1897, k. 23.5.1964.
8. Fanni Maria Latvala, s. 17.3.1904, k. 27.6.1951 Sudbury, Kanada. Puoliso: 31.5.1929 Kanada Edvard Latvala, farmari Ontariossa.
9. Uljas Eevert, s. 28.12.1907, k. 23.6.1931 Petsamo. Muutti Petsamoon 10.2.1931

7:10 Ylipuska (0,0365 mtl)
Vihtori Gabrielinpoika Puska, s. 1864, k. 1903, pso 1887 Maria Jaakontytär Puska, s. 1863

Vihtorin kuoltua Maria Jaakontytär jatkoi talonpitoa lasten avustuksella. Mariankin kuoltua talo jaettiin perinnönjaossa v. 1918 lasten kesken tasan kolmeen (alla 1,3,4) osaan:
1. Juho Jaakko Puska, s. 13.9.1888, k. 12.6.1966. Hän oli vapaussodan veteraani ja mm. Päntäneen osuusmeijerin ensimmäinen isännöitsijä. Jaakko Puska avioitui v. 1918 Tyyne Yli-Halkolan kanssa, jonka kuoltua v. 1925 hän avioitui Fanni Oja-Uuron kanssa. Lapsia.
(2. Viljami Puska, s. 2.11.1890, k. 15.7.1903 tapaturmaisesti)
3. Hilda Maria Puska, s. 18.11.1892, k. 6.6.1935Hilda avioitui v. 1920 Johannes Viljami Heikkilän (s. 13.2.1897 Isojoki, k. 26.11.1950) kanssa, lapsia.
4. Aurora Emelia Puska, s. 30.6.1896.

  • Vuonna 1927 Jaakko Iisakinpoika (s. 1864) ja Anna Kaisa Matintytär Pikkumäki lunastivat 21,5 ha Pikkumäki-nimisen torppansa Keski- ja Ylipuskan taloista. Tila pyykitettiin tammikuussa 1928 (viereinen kaavio).

7:11 Ketola eli Ojapuska (0,0243 mtl)
Samuel Juhonpoika Männistö, s. 1856, k. 1908 Amerikka, pso Hedvig Gabrielintytär Asumus, s. 1855.

Tila-osuus sai nimen Ojapuska, kun edellinen omistaja Samuel Jaakonpoika Juoni (s. 1852 Kurikka) tuli Kurikasta vävyksi taloon v. 1882. Samuelin vaimo Kustaava Hermannintytär oli Hermanni Erkintytär ja Priita Leena Puskan tytär (yläkaavion vasen laita). Kustaavan saama perintöosuus vanhempiensa talo-osuudesta (0,0729 mtl) v. 1882 oli kahden veljensä Matin ja Jaakon lailla kolmannes.

Samuel ja Kustaava myivät talon v. 1885 kurikkalaiselle Hermanni Jaakonpoika Yli-Jyrälle ja hänen vaimolleen Hedvigille ja muuttivat Mäkiketuriin vuokraviljelijäksi. Yli-Jyrän perhe ei koskaan Puskaan muuttanut, vaan tilaa viljeli vuoteen 1888 asti vuokraviljelijänä Gabriel Kustaanpoika Hirvelä vaimoineen.

Yli-Jyrät luopuivat talosta v. 1888 Samuel Juhonpoika ja Hedvig Männistön eli Oja-Puskan ostaessa sen. Hedvig kauppasi taloa lehti-ilmoituksin joulukuussa 1909 Samuelin kuoltua Amerikassa 2.5.1908, mutta lopulta se jaettiin kahtia lasten Jaakko ja Lyyli kesken:
1. Jaakko Samuelinpoika (s. 1892), Ojapuskan nuorempi poika, isännöi  toista puolta ja tytär 
2. Lyyli Samuelintytär (s. 1890) miehensä Aleksanteri Rinta-Halkolan (s. 1891) kanssa toista puolta.


Yhteenveto, josta ilmenee mm. tilojen pinta-alat


Halkominen 7:2 > 7:3-5

Osasuurennos alempana olevasta kartasta: tilan 7:2 halkominen kolmeksi tilaksi v. 1909 (L. P. Pitkänen, MML, KA) 
Samuel Nikkari-Puskan isäntälinjaa edustavat jälkeläiset kahdessa polvessa

Samuel Jaakonpoika Nikkarin vuonna 1845 hankkima Puskan talon puolikas (Rno 7:2) tuli maanmittarin käsittelyyn kun Samelin pojanpoika Juho Jaakko Jaakonpoika Puska (s. 1883) anoi talon puolikkaan halkomista vuonna 1906. Talo oli ollut Samelin poikien Jaakon ja Juhon yhteisomistuksessa, molempien kartanotkin olivat samalla paikalla. Juho Jaakonpojan puoli Nikkaripuskasta tunnettiin myös Rintapuskana.

Heitä seurannut sukupolvi, sisarukset Kalle ja Maria Aurora sekä serkkunsa Juho Jaakko, halusivat manttaalinsa erilleen. Viljelysmaitakin oli tullut paljon lisää edellisen kartoituksen jälkeen. Entinen talo-osuus 7:2 (vuoden 1858 kartalla B:llä merkitty alue) jaettiin nyt kolmeen uuteen osaan omistusten pohjalta:
  • 7:3 Puska, Juho Jaakko Jaakonpoika 7/96 manttaalia.
  • 7:4 Alanen, Kalle Juhonpoika 91/1920 manttaalia
  • 7:5 Ojanen, Juho Jaakko Iisakinpoika (pso Maria Aurora Juhontytär) 49/1920 manttaalia
Tilat 7:4 ja 7:5 (Alanen ja Ojanen) muodostavat yhdessä 7/96 (= 0,0729) manttaalia kuten tila no 7:3:kin, joten halottava tila oli manttaaliluvultaan 7/48 (= 0,1458) eli puolet koko Puskan talon 7/24 (=0,2917) manttaalista.

Toimituksen valmistelu alkoi Puskan talossa 22. marraskuuta 1907 komissiomaanmittari L. P. Pitkäsen toimesta. Kenttätyöt käynnistyivät heinäkuussa 1908, tilusten jyvitys valmistui saman vuoden marraskuussa. Lopputoimet tehtiin syyskuussa 1909. Kartanoiden sijainti ja uudet rajat johtivat siihen, että Juho Jaakko Iisakinpoika joutui siirtämään kartanonsa (Ojanen) entisen Lähdeniemen torpan paikalle (kuvio 77). Rajat paalutettiin ja pyykitettiin 14.-17.9.1909 ja loppukokous oli 20.9.1909. Alla kartta kahdessa osassa, lisäksi suurennos kotipalstasta, jossa Puskan ja Alasen kartanot tilusnumerossa 30, jossa kaikkien kolmen perheen asuinkartanot ovat olleet.


Alla yhteenveto muodostuneista tiloista:

7:3 Puska eli Nikkaripuska (0,0729 mtl)
Juho Jaakko Jaakonpoika Puska, s. 1883, k. 1963, pso 1904 Hilma Iisakintytär Pentilä, s. 1880, k. 1970.
  • Tämä tilanosa nimeltä Puska (7:3) jaettiin neljään yhtä suureen osaan halkomisessa, joka tehtiin v. 1917. Se esitetään alempana.
7:4 Alanen (0,0474 mtl)
Kaarle Konstantin (Kalle) Juhonpoika Puska eli Alanen, s. 1872, k. 1955, pso 1906 Lyydia Maria Tuomaantytär Ala-Käyrä s. 1888, k. 1939.
  • He myivät Lyydia Marian perintöosuuden Alakäyrästä Antti ja Emilia Tarkalle v. 1909. 
7:5 Ojanen eli Rintapuska (0,0255 mtl) 
Juho Jaakko Iisakinpoika Uusi-Käyrä, s. 1878, k. 1943, pso 1898 Maria Aurora Samelintytär Puska s. 1876.

  • Isältään Iisakki Uusi-Käyrältä perimänsä 1/72 manttaalin osuuden Käyrän talosta Juho Jaakko Käyrä eli Uusi.Käyrä myi 19.10.1909 Kristian ja Hilma Raippamäelle, jotka olivat olleet torppareina Käyrän Raippamäessä. Siitä muodostettiin tila nimeltä Latva-Käyrä.




Yhteenveto, josta ilmenee mm. tilojen pinta-alat


Tilan 7:2 halkominen kolmeksi tilaksi v. 1909 (L. P. Pitkänen, MML, KA). Huomaa alimman kartan pohjoisnuoli!

Puskan kolmas jako vuonna 1917

Halkominen 7:3 > 7:13-16


Juho Jaakko Jaakonpoika Puska (s. 1883, k. 1963, pso 1904 Hilma Iisakintytär Pentilä, s. 1880, k. 1970) haki halkomista Puska-nimiseen tilaan v. 1917, jolloin hän omisti tilasta puolet ja Iisakki Samelinpoika Mäki-Keturi ja Heikki Oskari Kangas kumpikin neljänneksen. Pääomistaja Juho Jaakko Puska halusi omankin puolikkaansa jaettavan kahdeksi yhtä suureksi taloksi ennakoiden tulevia omistusjärjestelyjä. Puska 7:3 oli ennen jakoa 7/96 eli 0,0729 manttaalin talo, joten jokainen neljännes tuli olemaan 7/384 eli noin 0,0182 manttaalia. Tilojen pilkkoutuessa manttaaliluvut murtolukuina alkoivat olla hankalia käytännössä, siksi vähitellen siirryttiin desimaalilukuihin neljän desimaalin tarkkuudella.

7:13 Puska (0,0183 mtl)
Juho Jaakko Jaakonpoika Puska, s. 1883, k. 1963, pso 1904 Hilma Iisakintytär Pentilä, s. 1880, k. 1970. Jaakko Puska oli Konstantin Pentilän (ent. Puska) veljenpoika, siten Janne ja Konstu Pentilä olivat hänen serkkujaan. Hilman isä Iisakki Samelinpoika tuli Pentilän isännäksi vaihtaessaan Ylikäyrän osuutensa Matti Aapelinpojan (myöh. Käyräkoski) kanssa Pentilän puolikkaaseen. Tämän tilaosuuden jatkovaiheet tukimatta. Juho Jaakko ja Hilma Puska asuivat myöhemmin Nirvassa mäkitupalaisina.

7:14 Uusitalo (0,0182 mtl)
Juho Jaakko Jaakonpoika Puska, s. 1883, k. 1963, pso 1904 Hilma Iisakintytär Pentilä, s. 1880, k. 1970.

Liikemies Jalmari Marttunen (s. 1890 Karijoki) ja vaimonsa Julia Seliina (s. Pihlaja) ostivat Uusitalon v. 1919. Heinäkuussa 1919 Iisakki Mäkipuskan veli, Puskan Latvalan isäntä Antti Samelinpoika Puska osti Marttusilta noin kahden hehtaarin Uusivainio-nimisen 0,0017 mtl palstatilan (7:17). Samalla kerralla Marttuset myivät Matti Luoma-Keturille Kytölä-nimisen 0,0022 mtl maa-alueen (7:18) ja Vihtori ja Lempi Hautamäelle (s. 1894) Ämmänojan 6 hehtaarin kytöpalstan (7:19). Vanhempi maanmittari K. Aug. Johansson toimitti Uusitalon lohkomisen v. 1921.

Ludvig (s. 1883) ja Vilhelmiina (s. 1883) Kokko-Käyrä (myöh. Kokko) ostivat Marttusten jäljelle jääneen talo-osuuden (0,0121 mtl Uusitalo 7:20) v. 1922. Vilhelmiina oli Iisakki Uusi-Käyrän tytär, joka myi Käyrän perintöosuutensa v. 1922 Eemil ja Lempi Heittolalle. 

Vuonna 1929 Ludvig ja Vilhelmiina Kokko ostivat Ranta-Nirvan tilan ja myivät omistamansa Puskan Uusitalon Eino Saarelalle (s. 1892 Jalasjärvi) ja hänen vaimolleen Albertiinalle (s. 1887, s. Laurunen), joka oli Ludvig Kokko-Käyrän (ent. Laurunen) sisar. Uusitalosta lohkaistun 
1,7 hehtaarin palstan (Uusikytö 0,0020 mtl) he olivat myyneet jo kesällä 1927 Aleksanteri ja Lyyli Rinta-Halkolalle, jotka asuivat Ojapuskan puolikasta.

Albertiina Saarela kuoli v. 1930 ja miehensä Eino v. 1932. Seitsemän lasta (s. 1913-1930) jäi orvoksi. Tila myytiin huutokaupalla kesällä 1932 ja sen osti viisi talollista tasaosuuksin: Kristian (Janne) Pentilä, Herman Robert Keturi, Jaakko Leander Alanko, Juho Adolf Alanko ja Jaakko Mannila, joista viimeksi mainittu osti muiden osuudet 21.5.1933 ja tuli siten ainoaksi omistajaksi. Hän oli ostanut myös Ämmänoja kytöpalstan Hautamäeltä v. 1931.

Jaakko Mannilan jälkeen tila lohkottiin neljälle ostajalle v. 1936. Edellä mainitut Rinta-Halkolat ostivat metsät ja viljelysmaista pääosan Arvi ja Toini Marttunen.

7:15 Kangas (0,0182 mtl)
Heikki Oskari Kangas, s. 1888, pso 1915 Sandra Aurora Matintytär Luoma-Keturi, s. 1885.

Oskari Kangas osti Kankaaksi nimetyn talo-osuutensa v. 1911.

7:16 Mäkipuska (0,0182 mtl)
Iisakki Samelinpoika Mäki-Keturi, s. 1883, k. 1963, pso 1911 Hilda Amanda Salomonintytär Mäki-Kyyny, s. 1890, k. 1965. 4 lasta.


Iisakki Samelinpoika Mäki-Keturi osti Amerikasta palattuaan v. 1910 Mäkipuskaksi nimetyn talo-osuuden Juho Jaakko ja Hilma Puskalta. Iisakki avioitui seuraavana vuonna Hilda Amanda Mäki-Kyynyn (s. 1890) kanssa. Iisakki Mäki-Keturin veli Antti isännöi Puskan Latvalaa (no 7:7).


Kartat: Maanmittaushallitus (Kansallisarkisto)


Puskan koulu

Kuva: Suomen kansakoululaitoksen satavuotisjuhla-adressi (KA, Hki)















Puskan koulu rakennettiin v. 1928 käyttämällä Tarkan talon päärakennusta materiaalina. Kansakoulu ehti toimia 40 vuotta ennen lakkauttamistaan vuonna 1969. Nimestään huolimatta koulu ei sijaitse Puskan numerossa vaan Kauhajoen kunnan Kaarlelasta lunastamalla tontilla. Tontti kuului Anna Maria Frösénin omistamaan Korpela-nimiseen tilaan, josta kunta osti Puskalaksi nimetyn yhden hehtaarin alan 16.1.1927 tehdyllä kauppakirjalla. Saman vuoden toukokuussa Frösén avioitui Matti Onnelan kanssa.


Lähteet: 
Lainhuutoja koskevat käräjäpöytäkirjat (KA, Vaasa)
Kauhajoen ja Kurikan seurakunnan rippikirjat (SSHY)
Vaasan läänin henkikirjat
Liisa Ruismäki: Kauhajoen historia
http://www.raketola.fi/
Maanmittauslaitoksen maanjakokartat (KA, Hki).
Fb-ryhmät Kauhajoen vanhat valokuvat ja Päntälääset




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti