Päntäneen kyläkeskuksen synty
Olli Tuuri
 |
| Ilmakuvassa osa Päntäneen keskustaa (kuva O. Tuuri, kevät 1976). Numeroinnin selitys alempana. |
Kauhajoelta Kristiinankaupunkiin Päntäneen halki kulkeva tie "valmistui" v. 1686. Tien varrella sijaitsevassa Keturin talossa oli Kauhajoen kolmas kestikievari aloittanut jo pari vuotta aiemmin. Kievarilaitos tuli sen jälkeen olemaan Päntäneellä joko Keturin tai saman tien varrella sijaitsevan Rahkolan talojen hoidossa.
Päntäneen kyläkeskuksena voitaneen pitää sitä kauppaliikkeiden ja muiden palvelupisteiden keskittymää, joka Rahkolankylää halkovan ja Päntäneenjoen itäreunaa seuraavan maantien varteen alkoi muodostua. Kauppapuoteja oli Päntäneelle perustettu aiemminkin Halkolankylän alueelle, mutta sen kuten myöhemmin useimpien muidenkin kylänosien kauppatoiminta jäi lopulta paikalliseksi ja verrattain lyhytaikaiseksi. Rahkolankylän kohdalla maantien varteen alkoi rakentua nauhamainen, koko Päntäneen seutua palveleva liikekeskus. Ostovoima kasvoi jyrkästi 1950-luvulla Korean sodan aiheuttaman puunhinnan nousun myötä. Niinpä erityisesti Harjurahkolan alueelle tuolloin rakennetut kauppaliikkeet pääsivät nauttimaan talouden noususta. Laajimmillaan tarjonta lienee ollut 1970-luvulla.
Vuonna 1977 valmistunut uusi Päntäneen keskustaajaman ohi linjattu tie kirkonkylän suuntaan tarjosi entistä nopeamman yhteyden kirkonkylän palveluihin ja kylän läpi kulkeva vanha tieosuus jäi paikallistieksi. Lauri Ala-Kokko rakensi v. 1979 uuden tien varteen liikekeskuksen, jossa toimi parhaimmillaan kuusi eri yritystä. Väen väheneminen, mikä alkoi jo hiukan aiemmin, laski kuitenkin vähitellen palvelukysyntää. Päntäneellä oli vuonna 1920 henkikirjan mukaan 2256 asukasta. Välirauhan aikaan 1941 asukkaita oli 2423, joista siirtoväkeen kuuluvia 270. Asukasluku oli suurimmillaan 1960-luvulla noin 3000, nyt alle tuhannen.
Kauppatoiminta alkoi keskittyä Halkolaan...
Kaupankäynti maaseudulla, ns. maakauppa, oli Suomessa kiellettyä vuoteen 1842 asti, mutta varsinaisten kauppapuotien perustaminen sallittiin vasta vuonna 1859 julkaistulla asetuksella. Päntäneen ensimmäinen kauppaliike oli toimintansa Keturissa vuonna 1871 aloittanut Anton Ludvig Borgin pitämä kauppa. Borg oli saanut Alaketurin talon omistukseensa viisi vuotta aiemmin. Hänen kauppapuotinsa siirtyi kuitenkin Halkolaan jo samana vuonna, jolloin Halkolaan tuli myös E. J. Ollonqvistin kauppa. Borg piti kauppaa Halkolassa vuoteen 1876, jolloin hän myi Alaketurin ja osti maatilan Virroilta, jossa hänestä tuli Vermaan kartanon pehtoori.
- Anton Ludvig Borg (ent. Hasselblatt) syntyi Kristiinankaupungissa v. 1838 ja avioitui Kauhajoella syntyneen Mathilda Christina Forsmanin kanssa v. 1864. Matilda oli Alaknuuttilan isännän Johan Forsmanin tytär ja siten Johan Frösénin vaimon Maria Auroran sisar, mikä saattoi myötävaikuttaa Alaketurin talon ostoon Päntäneeltä Kaarlelan naapurista.
Vuonna 1874 teuvalainen Samuel Komsi perusti Halkolaan jo kolmannen kaupan. Komsin jälkeen kauppaa piti kristiinankaupunkilainen Emilia Granholm vain vuoden (1886–87) verran ennen tuttavaansa Hugo Sjöblomia. Granholm jatkoi kauppiaana Isojoella ja Sjöblom sai seuraajakseen Kurikasta Halkolaan vuonna 1890 muuttaneen Juho Iisakinpoika Saaren (s. 1847 Seinäjoki). Päntäneelle v. 1897 perustettu postipysäkki aloitti toimintansa kauppias Saaren tiloissa. Hänen toimintansa päättyi konkurssiin v. 1899, jolloin postipysäkki siirtyi kauppias Peltoselle. Postipysäkki muutettiin postiasemaksi 1902 ja postitoimistoksi 1904.
- Hugo Sjöblom syntyi Kauhajoella v. 1862. Hänen vanhempansa tulivat Kauhajoelle vuonna 1861 Hugon isän metsänhoidon tarkastaja Carl Sjöblomin työn vuoksi. Vuonna 1864 perhe muutti Kristiinankaupunkiin, josta Hugo palasi Alma-vaimoineen Kauhajoen Päntäneelle 23 vuotta myöhemmin maakauppiaaksi Jaakko Matinpoika Halkolan taloon. Käräjäpöytäkirjan mukaan Sjöblom haki 1.9.1887 vuokrasopimuksensa kiinnitystä Halkolan taloon. Sopimuksen mukaan hän sai käyttöönsä 40 syltä pitkän ja 9 syltä leveän palstan joen puolelta maantietä Tuomas Halkolan maanrajalta. Sjöblomin kauppiastoiminta Halkolassa jatkui vain pari vuotta. Vuonna 1889 Sjöblomit muuttivat Vaasaan, jossa Hugo aloitti työt Suomen Höyrylaiva Oy:n siirtolaistoimistossa. Vuonna 1891 hän perusti oman yrityksen, jonka toimipaikoissa Vaasassa, Seinäjoella, Kristiinassa ja Hangossa myytiin lippuja valtamerilinjojen aluksiin. Hän kuoli sydänkohtaukseen nuorella iällä v. 1912, mutta jätti Vaasan kaupunkiin monumentin, jonka kaikki vaasalaiset tuntevat: Wasaborgin talo keskellä kaupunkia.
Jaakko ja Aina Knuuttila aloittivat kauppiaana Halkolassa v. 1902. He ostivat Halkolasta Joonas Yrjänäisen aiemmin omistaman Rauhala-nimisen tilan, jonka tontilla sijaitsi asuin- ja kauppahuoneisto sekä leipomo. Tontti oli Rahkolan rajalla maantien varressa. Knuuttilan vararikon (v. 1916) jälkeen Rauhala siirtyi Akseli ja Hilda Herralan (ent. Kyyny) omistukseen. Heiltä se siirtyi vävylle ja tyttärelle Toivo ja Fiina Latva-Lusan ostaessa Rauhalan tilan v. 1935.
Myös Carl Wilhelm von Schantz perusti Kauhajoelle useita kauppoja, niistä yhden Päntäneen Halkolaan. Kauppapuotia hoiti kansakoulun ja Vaasan teollisuuskoulun käynyt kauhajokelainen Jaakko Vihtori Peltonen kahdeksan vuoden ajan. Halkolassa oli myös kahvila rukoushuoneen naapurina. Sen perusti Oskari Salonen 1930-luvun jälkipuolella, mutta kauppatoiminta alkoi selvästi painottua Rahkolan puolelle rajaa.
... mutta siirtyi lopulta Rahkolaan
Päntäneen Rahkolaan syntyvä liikekeskusta sai alkusysäyksensä J. V. Peltosen Möykkytien risteykseen vuonna 1898 rakentamasta kauppapuodista (1). von Schantzin myymälän liikeapulaisena kauppiastaidon hankkinut Jaakko Vihtori Peltonen rakensi puotinsa Halkolan naapurista Alarahkolasta ostamalleen tilaosuudelle, joka Rahkolan jaossa pari vuotta myöhemmin sai varsin tuntemattomaksi jääneen nimen Toivola. Peltosen kauppa- ja asuinrakennus uudistui v. 1914 ja toiminta jatkui vuodesta 1926 lähtien kahden sukupolven ajan Leskisen perheen vetämänä. Kansakoulurakennuksen sijoittuminen viereiselle tontille (18) vuonna 1902 tuki rakenteilla olevaa kyläkeskusta. Kansakoulurakennus toimi alkuaikoinaan myös postin ja Päntäneen Osuuskassan toimipaikkana. Leskinen oli Päntäneen ainut yksityinen kauppaliike ennen Väinö ja Solveig Tuuria, jotka avasivat sekatavarakauppansa (10) Jaakko ja Alma Rahkolalta ostamalleen tontille vuonna 1935. Sotien jälkeen kylätaajama laajeni pohjoiseen päin, kirkonkylän suuntaan, liikerakentamisen alettua Harjurahkolan tienvarsilohkolla, jossa ennen 50-lukua oli rakennettuna vain Päntäneen maamies- ja nuorisoseuratalo.
- Jaakko Vihtori Peltonen (s. 1869 Kauhajoki) oli liike-elämän ohella mukana monessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hän oli kunnanvaltuuston edeltäjän kuntakokouksen puheenjohtajana vuosina 1911–1918, jäsenenä vuoteen 1925 asti ja kuului verotus- ja tutkijalautakuntaan monet vuodet. Valtiollisten vaalien lautakunnan puheenjohtajana hän on toiminut 20 vuotta, Päntäneen kansakoulun johtokunnassa 27 vuotta ja Päntäneen nuoriso- ja maamiesseuran toimihenkilönäkin pitkään. Lisäksi hän on harjoittanut maanviljelystä, mistä todisteena monet maanviljelysseuran antamat palkinnot. (lähde: Vaasa 13.08.1927 Joh. Leppänen)
- Maanviljelys liittyy Peltosen v. 1899 ostamaan Alarahkolan tilaosuuteen, jossa hänen edellisvuonna perustamansa kauppaliikekin sijaitsi. Sameli Juhonpoika Hyyppänen myi v. 1894 ostamansa Alarahkolan puolikkaan (5/48 manttaalia) pojilleen tasan v. 1899. Toisen pojan Sameli Samelinpojan, jonka puoliso Justiina Iisakintytär oli kauppias J. V. Peltosen sisar, osuudesta (Kalliorahkola 5/96 manttaalia) Peltonen osti samassa yhteydessä viidenneksen eli 1/96 manttaalin osuuden, joka vuotta myöhemmin tehdyssä Rahkolan talon halkomismenettelyssä sai nimekseen Toivola. Loppuosa Kalliorahkolasta säilytti nimensä ja päätyi v. 1902 Nikolai ja Vilhelmiina Tuurille. Myytyään kauppaliikkeensä ja tilansa Leskiselle tammikuussa 1926 Peltonen jatkoi Kauhajoella muita liiketoimia, jotka johtivat vararikkoon 30-luvun alussa.
 |
| Wänman 1772 (MMH uudistuskartat, KA Helsinki). Kuvat avautuvat isompina klikkaamalla. |
Yllä oleva Isojaon aikainen kartta osoittaa tielinjan kulkevan jo tuolloin siten kuin se Päntäneen paikallistien nimellä kulkee tänä päivänäkin. Rahkolan talo oli tuolloin jakamaton ja talon kartanoalue näkyy karttakuvan keskellä. Rahkolan jakauduttua kahtia vuonna 1804 Ylirahkola sai vanhan kartanon ja Alarahkola rakennettiin 575 kyynärän (345 m) päähän entisestä asuinpaikasta. Ilmeisesti Alarahkola rakennettiin tilojen rajaa pitkin kulkevan väylän varteen, johon sijoittui myöhemmin rakennettavan Möykkytien alkupää. Myös Ylirahkolan kartano sai uuden sijainnin ennen 1800-luvun puoliväliä. Sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa nimillä Ala- ja Ylirahkola.
Alla olevassa kartassa vuodelta 1900 näkyy Peltosen kauppiastalo (1) jo tutulla paikallaan, muita taloja tulevan kyläkeskuksen tienvarteen ei ollut vielä rakennettu. Lähinnä tulevaa keskustaa ovat Ylirahkolan, Alarahkolan, Keskirahkolan ja Harjurahkolan sekä Alarahkolaan kuuluvan Mattilan torpan (myöh. Tainio) päärakennukset. Jäljempänä olevat kartat vuosilta 1932 ja 1964 rajautuvat samalle alueelle. Tekstissä olevat siniset numerot liittyvät kartoissa oleviin sinisillä numeroilla merkittyihin rakennuksiin.
 |
Kartta Rahkolan talon tiluksista v. 1900 jaon jälkeen (L.P. Pitkänen, MMH uudistuskartat, KA Helsinki). J. V. Peltosen v. 1899 ostama tila Toivola (1:8) ja siihen rakennettu kauppakiinteistö (1) näkyy Möykkytien risteyksessä. Vasemmalla alhaalla olevasta Ylirahkolan talosta on vieläkin jäljellä tiensuuntainen (Ollin oikoonen) päärakennus, jossa Päntäneen kansakoulu aloitti toimintansa v. 1894. |
Rahkolan kantatila no 1 oli manttaaliluvultaan 5/12 eli 0.4167. Vuoden 1900 halkomistoimituksessa talon maat ja metsät jyvitettiin, kartoitettiin ja lopulta paalutettiin kahdeksan maanomistajan kesken (luettelo alla). Aiemmat rajat olivat syntyneet vuosisatojen kuluessa ns. sovintojakojen perusteella. Oheisissa kartoissa ja tekstissä olevat punaiset numerot ja rajaviivat viittaavat näihin vuoden 1900 jaossa syntyneisiin tilanosiin:
1:1 Wilhelm Filpuksenpoika: Harjurahkola 5/128 manttaalia
1:2 Jaakko Filpuksenpoika: Keskirahkola 5/128 ”
1:3 Hermanni Juhonpoika: Latvarahkola 5/192 ”
1:4 Juho Samelinpoika: Alarahkola 5/96 ”
1:5 Hermanni Hermanninpoika: Mäkirahkola 5/48 ”
1:6 Malakias Salomoninpoika: Ylirahkola 5/48 ”
1:7 Sameli Samelinpoika: Kalliorahkola 4/96 ”
1:8 Jaakko Wihtori Peltonen: Toivola 1/96 "
Toivolan tila (8) ja tilalla sijainnut Peltosen kauppa (1) siirtyivät tammikuussa 1926 Kaarle Johannes (Kalle) Leskisen (1877-1930) omistukseen. Kalliorahkola (1:7) ja Toivola (1:8) olivat Rahkolan halkomisessa vuonna 1900 jo erillään Alarahkolasta (4).
Alarahkolasta v. 1902 ostamalleen tilaosuudelle leipuri Juho Leander Johansson (1872-1934) rakensi ensimmäisen asuin- ja leipomorakennuksensa (13) vuonna 1904. Tämä rakennus sijaitsi vinosti vastapäätä Peltosen kauppaa. Leipuri Johanssonin vanhaa rakennusta hieman muokaten sijoitti Päntäneen Osuuskauppa vuonna 1906 siihen ensimmäisen myymälänsä, jonka tueksi rakennettiin makasiinirivi.
Leipuri Johansson rakensi välittömästi uuden asuintalon ja leipomon viereiselle tontille (14). Kuva talosta jäljempänä kohdassa Alarahkola. Jälkimmäinen tontti rakennuksineen siirtyi Päntäneen maamies- ja nuorisoseuran käyttöön vuonna 1909, jolloin Johansson myi loputkin omistamastaan Alarahkolan talo-osuudesta Jaakko ja Albertiina Tainiolle muuttaessaan Tiukan kylästä ostamalleen tilalle.
Johansson palasi vielä Alarahkolaan jouduttuaan myymään tilansa rannikolla pakkohuutokaupassa v. 1911. Viisilapsinen perhe muutti lopulta Teuvan Perälään v. 1918.
 |
| MMH pitäjänkartta 1932 (KA, Helsinki). Numerointi ja värikoodaus sama kaikissa kartoissa ja tekstissä. |
Yllä oleva kartta vuodelta 1932 osoittaa, että rakennustahti keskustassa oli hidasta alkuvuosikymmeninä. Osuuskauppaa laajennettiin vuonna 1929 sen ostettua viereiset maamies- ja nuorisoseurain tilat, joille löytyi uusi tontti (4) Harjurahkolan (1) talo-osuudesta vuonna 1928.
Naapurustoon Keskirahkolan (2) puolelle oli kohonnut uusi Päntäneen Osuusmeijerin (3) rakennus jo pari vuotta aiemmin (1926). 1920-luvun puolivälissä rakensi Jaakko Rahkola ensimmäisen talonsa (11) Päntäneen keskustaan. Se oli, kuten hänen myöhemmätkin talonsa, yhdistetty asuin- ja liiketalo. Tässä talossa hän asui perheineen vuoteen 1940 asti, jolloin viereiselle tontille (12) valmistui 2-kerroksinen asuin- ja liiketalo. 19.7.1940 hän myi edellisen talonsa Räisälästä evakkoon lähteneille veljeksille Armas ja Vilho Kuismalle, jotka asuivat talossa ja pitivät siinä kauppaa vuosina 1940-42. Väinö ja Solveig Tuuri ostivat talon heiltä vuonna 1942. Talossa oli Kauhajoen Säästöpankin Päntäneen konttori vuodesta 1946 lähtien.
 |
| Karttapohjana Maanmittaushallituksen kartta v. 1971, joka perustuu v. 1964 ilmakuvaukseen. |
 |
| Ilmakuva Päntäneen keskustasta noin v. 1965, siis suunnilleen samalta ajalta kuin edellinen karttakuva.(Kuva: Kauhajoen kuvakirja) |
1 Peltonen, Leskinen
2 J. Rahkola
3 Osuusmeijeri
4 Maamies- ja nuorisoseuratalo
5 Puhelinkeskus, posti
6 Palomäki
7 Haapaniemi, Vegelius
8 Saarela
9 Ketola
10 Tuuri
11 J. Rahkola, Kuisma, Tuuri
12 J. Rahkola, Suupohjan Osuusliike
13 Johansson, Osuuskauppa
14 Johansson, maamies- ja nuorisoseuratalo, Osuuskauppa
15 Osuuskassa
16 Yli-Pentilä
17 Lylykorpi, Möykky
18 Kansakoulu
Erittely:
1 Harjurahkola
Harjurahkola rajoittuu pohjoisessa Halkolaan. Tilan isäntä Antti Korhonen kuoli v. 1945 ja vuonna 1950 tila lohkottiin lesken ja lasten kesken. Nuorisoseurataloa lukuun ottamatta Harjurahkolan kaistale keskustassa oli kuitenkin rakentamatta vuoteen 1950 asti, vaikka tienvarren palstat olivat vaihtaneet omistajia jo vuodesta 1947 lähtien. Tuolloin paikallistien varteen syntyi lisää ”liiketontteja”, joiden myötä keskustaajama laajeni Väinö Tuurin sekatavarakaupasta pohjoiseen päin.
- 4 Päntäneen maamies- ja nuorisoseuratalon tonttikauppa 1928, talo valmistui 1930. Talossa oli myös Kaarlo Hirvelän kutomaliike ja alan tarvikekauppa 1930- (kuva), elokuvateatteri 1948-. Taloa laajennettiin 1970.
- 5 Puhelinkeskus, Kauhajoen Puhelinosuuskunta r.l., jossa puhelinkeskus Kamilan jälkeen vuodesta 1950. Talossa oli myös Peltosen kauppa (Ilmari ja Linnea Peltonen) vuodesta 1950 ja Päntäneen posti- ja lennätintoimisto 1963–1979.
- 6 Veikko ja Bertta Palomäen asuin- ja liiketalo 1950-.
- 7 Haapaniemen kauppa (Uuno ja Laura Haapaniemi), myöh. leipuri Väinö Vegelius (perhe muutti Ruotsiin 70-luvun alussa).
- 8 Jalmari ja Kyllikki Saarelan asuintalo ja kauppa 1950-. Kyllikki Saarela piti talossa kukka-, kemikaali- ja ruokakauppaakin, kunnes Saarelan tytär Kaija ja vävy Lauri Ala-Kokko muuttivat liikehuoneiston ruokakaupaksi v. 1969.
- 9 Erkki Ketola, asuin- ja liiketalo. Vuonna 1950 kiinteistön omistaja oli vielä Toivo Korhonen. Lisätietoja?
 | ||||
Kuva* 1940-luvulta, jolloin Harjurahkolan kiinteistöistä vain seuraintalo oli rakennettu. Kuvassa näkyy Keskirahkolan puolella olevat Osuusmeijeri ja sitä vastapäätä oleva Tuurin kauppa (vas.). Tuurin talon takaa näkyy osittain J. Rahkolan kaksi taloa.
|
 |
| Kuva* Etualalla Jaakko Rahkolan toinen talo, ns. Suupohjan talo (12), joka valmistu 1941. Sen takana vas. Jaakko Rahkolan ensimmäinen talo (11), jossa oli mm. kahvila vielä 30-luvun lopussa ja 40-luvulla kauppa ja Säästöpankin konttori. |
 |
| Kuva* Jaakko Rahkolan seuraavat kaksi asuin- ja liiketaloa (2) valmistuivat sotien jälkeen 40-luvun lopussa. |
Jaakko Rahkolan osuus Keskirahkolasta oli aktiivisen rakentamisen kohteena. Hän urakoi Päntäneellä muuallekin kuin omistamaansa Keskirahkolaan, mm. v. 1936 uuden alakoulurakennuksen Päntäneen kansakoulun yhteyteen. Vuonna 1999 purettu alakoulu näkyy ylempänä olevassa ilmakuvissa.
Jaakko Rahkolan ensimmäinen koti- ja liiketalo tuli myöhemmin tutuksi Säästöpankin talona. Se valmistui v. 1925, siis hiukan ennen meijeriä ja toinen liike- ja asuintalo, joka tuli tutuksi Suupohjan Osuusliikkeen talona, vuonna 1940. Tien toiselle puolelle valmistui vielä kaksi J. Rahkolan taloa 40-luvun lopussa (kuva yllä).
Keskirahkolan toinen tilaosuus Osuuskaupan vieressä (om. Aleksi ja Martta Korhonen) oli keskustan alueella rakentamatta. Vuonna 1968 siihen rakennettiin huoltoasema, silloin tontin omisti Eino Ketola. 70-luvulla sen taakse nousi Lauri Ala-Kokon liikekeskus, jossa kauppatoiminta jatkui 90-luvulla Nevanpään veljesten toimesta. Samoissa tiloissa jatkaa nykyään Tapio ja Eeva Nevanpään luotsaama Tapion lankakauppa.
- 2 Jaakko ja Alma Rahkolan kolmas ja neljäs asuin- ja liikerakennus valmistuivat 1940-luvun jälkipuoliskolla, toisen rakennuksen päätyhuoneistossa oli 40-luvulla Veljekset Ketolan sekatavarakauppa.
- 3 Päntäneen Osuusmeijeri 1926, jossa myös Päntäneen Osuuskassan konttori 1926-51
- 10 Väinö ja Solveig Tuurin asuintalo ja kauppa 1935-
- 11 Jaakko ja Alma Rahkolan ensimmäinen koti- ja liiketalo 1925. Talon yläkerrassa toimi Päntäneen Osuuskassa kansakoulun jälkeen vuoteen 1926 ennen meijerille siirtymistä. Talossa oli kahvila ainakin 30-luvulla ja Kuisman kauppa vuosina 1940-42. Kuismat myivät talon 1942 Väinö Tuurille, jonka myötä alakertaan tuli Kauhajoen Säästöpankin Päntäneen konttori v. 1946. Talossa oli terveyssisaren vastaanotto vuodesta 1943. Ensimmäinen sisar oli lappajärveläinen Kerttu Harvio (s. Murtoniemi) ja hänen jälkeensä Eila Kauramo (s. Mäki). Talon yläkerrassa Alli Hautamäki piti kampaamoaan v. 1951-57. Piharakennuksessa oli Tauno Latva-Aron puusepänverstas. Se tuhoutui tulipalossa v. 1954, minkä jälkeen Latva-Aro siirsi toimintansa kotitaloonsa Halkolaan rukoushuonetta vastapäätä.
- 12 Jaakko ja Alma Rahkolan toinen koti- ja liiketalo 1941-, Kahvila n. 1941-, Päntäneen Posti- ja lennätintoimisto 1945-48, Suupohjan Osuusliike 1945-
4 Alarahkola
- 13 Leipuri Johanssonin ensimmäinen asuintalo ja leipomo v. 1904-06, siirtyi Päntäneen Osuuskaupan omistukseen v. 1906.
 |
| Kuva v. 1911 kirjasta "Päntäneen Osuuskauppa 1906-1966" (fb-ryhmä Kauhajoen vanhat valokuvat, Jouko Kuisma). Molemmat päärakennukset ovat leipuri Johanssonin rakentamia. Maamies- ja nuorisoseura ostivat takana näkyvän Johanssonin toisen asuin- ja liikerakennuksen v. 1909 lopussa. 20 vuotta myöhemmin sekin tontti tuli Osuuskaupan käyttöön. |
- 14 Tätä tonttia leipuri Johansson tarjosi ensin Osuuskaupalle v. 1906, mutta kauppatoiminnan aloittamiseksi jo samana syksynä päätettiin suostua Johanssonin tarjoamaan jo olemassa olevaan rakennukseen (13). Leipuri Johansson rakensi uuden asuintalon ja leipomon jo samana vuonna tälle naapuritontille. Vuonna 1909 Päntäneen maamies- ja nuorisoseurat ostivat sen yhteiseksi seurojentaloksi. Seurahuone Pyrintölä oli siinä käytössä seuraavat 20 vuotta (1909-1929), kunnes uusi talo valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1930.
- Päntäneen Osuuskaupan päärakennusta uusittiin v. 1929 se sai käyttöönsä myös vanhan Pyrintölän huoneiston tontteineen samana vuonna. Vanhan Pyrintölän rakennus myytiin pois siirrettäväksi huutokaupalla v. 1934, jonka jälkeen tontille tuli mm. varastorakennus ja v. 1960 huoltoasema. Lauri Rannan talo Puskankylässä sai runkovärkit vanhan Pyrintölän rakennuksesta. Bensiininmyyntiä Osuuskaupalla oli ollut jo vuodesta 1926 lähtien, kuten alemmasta kuvasta ilmenee. Vuoden 1975 alusta Päntäneen Osuuskaupan toiminta yhdistettiin Kauhajoen Osuuskauppaan ja vuonna 1981 toiminta Päntäneellä loppui kokonaan. Samoissa tiloissa jatkoi vähän aikaa E-osuusliike, ja senkin lopettaessa v. 1986 toiminta talossa jatkui Seppo Halkolan yksityiskauppana.
 |
Kuva**** Päntäneen Osuuskauppa 1932. Taustalla näkyy Jaakko Keski-Rahkolan ensimmäinen asuin- ja liiketalo (11), joka tuli Väinö Tuurin omistukseen 1942. Väinö ja Solveig Tuurin oma kauppa ja asuintalo vuodelta 1935 on vielä tuolloin rakentamatta. Kuva Alfred Niemistö, om. Raija Kujanpää. |
- 15 Päntäneen Osuuskassa 1953-, talon pohjoispäässä Päntäneen postitoimisto 1953–1963. Tämä Leskistä vastapäätä sijainnut tontti lohkaistiin Leskisen omistamasta Alarahkolaan kuuluvasta Suomela-nimisestä tilasta Päntäneen Osuuskassalle, kauppakirja allekirjoitettiin 9.3.1951. Talo valmistui 1953. Yläkerrassa oli asuintilojen ohella aluksi neuvola, kunnes Päntäneelle saatiin oma neuvolarakennus 1963. Tilojen vapauduttua postilta talon pohjoispää oli muussa liikekäytössä, kunnes koko alakerta tuli pankin käyttöön vuonna 1972. Silloin pankin nimi muuttui Osuuspankiksi. Jaakko Puska oli pankin toimitusjohtajana, kunnes Severi Kallio-Könnö aloitti vuoden 1958 alussa.
- Kauppias K. J. Leskisen perikunta oli jo 18.7.1934 tehdyllä kaupalla myynyt Suomelasta 8 aarin kokoisen tontin Kauhajoen puhelinosuuskunnalle Päntäneen keskusasematalon rakentamista varten. Tontti käsitti yhden pellon, joka rajoittui lännessä Möykkytiehen ja etelässä "Rahkolan ojaan". Erotettu tontti sai nimekseen Virranmaa (1:90). Kauhajoen Puhelinosuuskunta myi Virranmaan Eteläpohjanmaan Puhelinosakeyhtiölle yhdessä kirkonkylässä sijainneen Keskus-nimisen tilan kanssa v. 1939. Talo jäi tuolle tontille rakentamatta ja keskus pysyi Kamilan talossa vuoteen 1950, jolloin puhelinkeskusasema muutti uuteen taloon seuraintalon viereen.
 |
| Kuva** Päntäneen Osuuskassan talo 1950-luvulla. Toivolan tilan lisäksi Leskisen omistukseen tuli Peltosen hankkima Suomela-niminen palsta, joka oli Ala-Rahkolaan kuulunut maa-alue Leskisen kauppaa vastapäätä. Suomelasta lohkaistiin myöhemmin tontti Päntäneen Osuuskassalle, kauppakirja allekirjoitettiin 9.3.1951. Päntäneläinen kivimies Yrjö Kujanpää on tehnyt Osuuskassan portaat. |
 |
| Vaasa-lehti 11.2.1939 |
5 Mäkirahkola
- 18 Vuonna 1898 naapurukset Malakias Yli-Rahkola ja Hermanni Mäki-Rahkola myivät vierekkäiset tontit uutta koulurakennusta varten, mutta Rahkolan halkomisen yhteydessä koulutontti sijoittui lopulta kokonaan Mäkirahkolan tilaosuudelle. Kansakoulun 1. vaihe valmistui 1902. Sitä ennen vuodesta 1894 lähtien koulu toimi Ylirahkolan toisessa päärakennuksessa, joka vieläkin seisoo sijoillaan.
- Päntäneen Osuuskassa toimi koulun tiloissa vuosina 1915-25, myös postitoimisto aloitti toimintansa siellä. Vuonna 1963 koulun viereen valmistui terveystalo, joka näkyy otsikkokuvassakin.
6 Ylirahkola
 |
| Kuva** Kuvassa Alfred (s. 1910) ja Anni (s. 1911) Lylykorven perhe ja kotitalo, jossa heillä oli kahvila Tarina ja kemikalioliike. Kuvassa lapset Olavi (s. 1933), Kyllikki (s. 1935) ja Kaarina (s. 1945). Myöhemmin 50-luvulla Lylykorvet vaihtoivat taloa Urho ja Ellen Möykyn kanssa, jotka jatkoivat kahvilanpitoa. Lylykorvet muuttivat Päntäneeltä Pietarsaareen v. 1962. |
- 16 Ilmari Yli-Pentilän asuin- ja liiketalo 1948, Ilmari Yli-Pentilän Vaate- ja lyhyttavaraliike 1948-, Päntäneen Posti- ja lennätintoimisto 1948–53. Ilmari ja Laina Yli-Pentilä ostivat tontin taloa varten Uuno ja Ulla Pekarilalta 27.7.1947.
- 17 Urho Möykyn asuin- ja liiketalo, kahvila. Aiemmin (1950-luvun alussa) Lylykorven kahvila ja kemikalio. Sekä Yli-Pentilän että Lylykorven (Möykyn) talot rakennettiin alun perin Lapikiston eli vanhan Ylirahkolan maalle, joka oli siirtynyt 1940-luvun jälkipuolella Ulla ja Uuno Pekarilan omistukseen.
8 Toivola
 |
| Kuva**** Leskisen kauppa (om. Heljä Järvelä) |
- 1 J. W. Peltosen asuin- ja liiketalo 1898. Toiminta jatkui Peltosen jälkeen vuodesta 1926 lähtien kahden sukupolven ajan Leskisen perheen vetämänä. Kaarle (Kalle) Johannes ja Anna Liisa Adele Leskinen ostivat talon v. 1926. Kallen kuoltua v. 1930 kauppaa jatkoi leski poikansa Jorman kanssa ja Jorma puolisonsa Ainon kanssa piti kauppaa vuoteen 1970 saakka.
Valokuvien lähdemerkintöjä:
* Eino Metsä-Pentilän arkisto, om. Marja-Liisa Vuorela
** Eino Metsä-Pentilän arkisto, om. Antti Isoniemi
***Päntäne-projekti 2000
****Fb-ryhmä Kauhajoen vanhat valokuvat
Lähdeaineisto:
Kansalliskirjasto
Liisa Ruismäki: Kauhajoen Historia (1987)
Kuvateksteissä ja tekstin lopussa mainitut valokuva-arkistot
Päntäneen kyläkirja 1993, kuvakirja 1995
Kauhajoen vanhat valokuvat fb-ryhmä
Päntälääset fb-ryhmä
Päntäneen Sanomat
Raimo Ketola tietokanta
Kansallisarkisto:
o Ilmajoen tuomiokunta, Ilmajoen käräjäkunta varsinaisten ja ilmoitusasiain pöytäkirjat
o Ilmajoen tuomiokunta, Kauhajoen käräjäkunta varsinaisten ja ilmoitusasiain pöytäkirjat
o Kauhajoen tuomiokunta, Kauhajoen käräjäkunta varsinaisten ja ilmoitusasiain pöytäkirjat
o Vaasan Hovioikeuden arkisto
o Maanmittaushallitus Uudistuskartat
o Käyttökarttakokoelma Päntäne 1932
o Korkeimman hallinto-oikeuden kartat ja piirustukset (kokoelma)
o Tie- ja vesirakennushallituksen vesistöosaston arkisto
o Kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuusosaston arkisto
o Vaasan lääninhallituksen ja lääninkanslian arkisto
o Vaasan läänin henkikirjat (KA ja digitaaliarkisto)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti