Päntäneen kyläkeskuksen synty
- Anton Ludvig Borg (ent. Hasselblatt) syntyi Kristiinankaupungissa v. 1838 ja avioitui Kauhajoella syntyneen Mathilda Christina Forsmanin kanssa v. 1864. Matilda oli Alaknuuttilan isännän Johan Forsmanin tytär ja siten Johan Frösénin vaimon Maria Auroran sisar, mikä saattoi myötävaikuttaa Alaketurin talon ostoon Päntäneeltä Kaarlelan naapurista.
- Hugo Sjöblom syntyi Kauhajoella v. 1862. Hänen vanhempansa tulivat Kauhajoelle vuonna 1861 Hugon isän metsänhoidon tarkastaja Carl Sjöblomin työn vuoksi. Vuonna 1864 perhe muutti Kristiinankaupunkiin, josta Hugo palasi Alma-vaimoineen Kauhajoen Päntäneelle 23 vuotta myöhemmin maakauppiaaksi Jaakko Matinpoika Halkolan taloon. Käräjäpöytäkirjan mukaan Sjöblom haki 1.9.1887 vuokrasopimuksensa kiinnitystä Halkolan taloon. Sopimuksen mukaan hän sai käyttöönsä 40 syltä pitkän ja 9 syltä leveän palstan joen puolelta maantietä Tuomas Halkolan maanrajalta. Sjöblomin kauppiastoiminta Halkolassa jatkui vain pari vuotta. Vuonna 1889 Sjöblomit muuttivat Vaasaan, jossa Hugo aloitti työt Suomen Höyrylaiva Oy:n siirtolaistoimistossa. Vuonna 1891 hän perusti oman yrityksen, jonka toimipaikoissa Vaasassa, Seinäjoella, Kristiinassa ja Hangossa myytiin lippuja valtamerilinjojen aluksiin. Hän kuoli sydänkohtaukseen nuorella iällä v. 1912, mutta jätti Vaasan kaupunkiin monumentin, jonka kaikki vaasalaiset tuntevat: Wasaborgin talo keskellä kaupunkia.
- Jaakko Vihtori Peltonen (s. 1869 Kauhajoki) oli liike-elämän ohella mukana monessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hän oli kunnanvaltuuston edeltäjän kuntakokouksen puheenjohtajana vuosina 1911–1918, jäsenenä vuoteen 1925 asti ja kuului verotus- ja tutkijalautakuntaan monet vuodet. Valtiollisten vaalien lautakunnan puheenjohtajana hän on toiminut 20 vuotta, Päntäneen kansakoulun johtokunnassa 27 vuotta ja Päntäneen nuoriso- ja maamiesseuran toimihenkilönäkin pitkään. Lisäksi hän on harjoittanut maanviljelystä, mistä todisteena monet maanviljelysseuran antamat palkinnot. (lähde: Vaasa 13.08.1927 Joh. Leppänen)
- Maanviljelys liittyy Peltosen v. 1899 ostamaan Alarahkolan tilaosuuteen, jossa hänen edellisvuonna perustamansa kauppaliikekin sijaitsi. Sameli Juhonpoika Hyyppänen myi v. 1894 ostamansa Alarahkolan puolikkaan (5/48 manttaalia) pojilleen tasan v. 1899. Toisen pojan Sameli Samelinpojan, jonka puoliso Justiina Iisakintytär oli kauppias J. V. Peltosen sisar, osuudesta (Kalliorahkola 5/96 manttaalia) Peltonen osti samassa yhteydessä viidenneksen eli 1/96 manttaalin osuuden, joka vuotta myöhemmin tehdyssä Rahkolan talon halkomismenettelyssä sai nimekseen Toivola. Loppuosa Kalliorahkolasta säilytti nimensä ja päätyi v. 1902 Nikolai ja Vilhelmiina Tuurille. Myytyään kauppaliikkeensä ja tilansa Leskiselle tammikuussa 1926 Peltonen jatkoi Kauhajoella muita liiketoimia, jotka johtivat vararikkoon 30-luvun alussa.
Wänman 1772 (MMH uudistuskartat, KA Helsinki). Kuvat avautuvat isompina klikkaamalla. |
Yllä oleva Isojaon aikainen kartta osoittaa tielinjan kulkevan jo tuolloin siten kuin se Päntäneen paikallistien nimellä kulkee tänä päivänäkin. Rahkolan talo oli tuolloin jakamaton ja talon kartanoalue näkyy karttakuvan keskellä. Rahkolan jakauduttua kahtia vuonna 1804 Ylirahkola sai vanhan kartanon ja Alarahkola rakennettiin 575 kyynärän (345 m) päähän entisestä asuinpaikasta. Ilmeisesti Alarahkola rakennettiin tilojen rajaa pitkin kulkevan väylän varteen, johon sijoittui myöhemmin rakennettavan Möykkytien alkupää. Myös Ylirahkolan kartano sai uuden sijainnin ennen 1800-luvun puoliväliä. Sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa nimillä Ala- ja Ylirahkola.
Rahkolan kantatila no 1 oli manttaaliluvultaan 5/12 eli 0.4167. Vuoden 1900 halkomistoimituksessa talon maat ja metsät jyvitettiin, kartoitettiin ja lopulta paalutettiin kahdeksan maanomistajan kesken (luettelo alla). Aiemmat rajat olivat syntyneet vuosisatojen kuluessa ns. sovintojakojen perusteella. Oheisissa kartoissa ja tekstissä olevat punaiset numerot ja rajaviivat viittaavat näihin vuoden 1900 jaossa syntyneisiin tilanosiin:
Toivolan tila (8) ja tilalla sijainnut Peltosen kauppa (1) siirtyivät tammikuussa 1926 Kaarle Johannes (Kalle) Leskisen (1877-1930) omistukseen. Kalliorahkola (1:7) ja Toivola (1:8) olivat Rahkolan halkomisessa vuonna 1900 jo erillään Alarahkolasta (4).
Leipuri Johansson rakensi välittömästi uuden asuintalon ja leipomon viereiselle tontille (14). Kuva talosta jäljempänä kohdassa Alarahkola. Jälkimmäinen tontti rakennuksineen siirtyi Päntäneen maamies- ja nuorisoseuran käyttöön vuonna 1909, jolloin Johansson myi loputkin omistamastaan Alarahkolan talo-osuudesta Jaakko ja Albertiina Tainiolle muuttaessaan Tiukan kylästä ostamalleen tilalle.
Johansson palasi vielä Alarahkolaan jouduttuaan myymään tilansa rannikolla pakkohuutokaupassa v. 1911. Viisilapsinen perhe muutti lopulta Teuvan Perälään v. 1918.
![]() |
MMH pitäjänkartta 1932 (KA, Helsinki). Numerointi ja värikoodaus sama kaikissa kartoissa ja tekstissä. |
Yllä oleva kartta vuodelta 1932 osoittaa, että rakennustahti keskustassa oli hidasta alkuvuosikymmeninä. Osuuskauppaa laajennettiin vuonna 1929 sen ostettua viereiset maamies- ja nuorisoseurain tilat, joille löytyi uusi tontti (4) Harjurahkolan (1) talo-osuudesta vuonna 1928.
Naapurustoon Keskirahkolan (2) puolelle oli kohonnut uusi Päntäneen Osuusmeijerin (3) rakennus jo pari vuotta aiemmin (1926). 1920-luvun puolivälissä rakensi Jaakko Rahkola ensimmäisen talonsa (11) Päntäneen keskustaan. Se oli, kuten hänen myöhemmätkin talonsa, yhdistetty asuin- ja liiketalo. Tässä talossa hän asui perheineen vuoteen 1940 asti, jolloin viereiselle tontille (12) valmistui 2-kerroksinen asuin- ja liiketalo. 19.7.1940 hän myi edellisen talonsa Räisälästä evakkoon lähteneille veljeksille Armas ja Vilho Kuismalle, jotka asuivat talossa ja pitivät siinä kauppaa vuosina 1940-42. Väinö ja Solveig Tuuri ostivat talon heiltä vuonna 1942. Talossa oli Kauhajoen Säästöpankin Päntäneen konttori vuodesta 1946 lähtien.
![]() |
Karttapohjana Maanmittaushallituksen kartta v. 1971, joka perustuu v. 1964 ilmakuvaukseen. |
![]() |
Ilmakuva Päntäneen keskustasta noin v. 1965, siis suunnilleen samalta ajalta kuin edellinen karttakuva.(Kuva: Kauhajoen kuvakirja) |
- 4 Päntäneen maamies- ja nuorisoseuratalon tonttikauppa 1928, talo valmistui 1930. Talossa oli myös Kaarlo Hirvelän kutomaliike ja alan tarvikekauppa 1930- (kuva), elokuvateatteri 1948-. Taloa laajennettiin 1970.
- 5 Puhelinkeskus, Kauhajoen Puhelinosuuskunta r.l., jossa puhelinkeskus Kamilan jälkeen vuodesta 1950. Talossa oli myös Peltosen kauppa (Ilmari ja Linnea Peltonen) vuodesta 1950 ja Päntäneen posti- ja lennätintoimisto 1963–1979.
- 6 Veikko ja Bertta Palomäen asuin- ja liiketalo 1950-.
- 7 Haapaniemen kauppa (Uuno ja Laura Haapaniemi), myöh. leipuri Väinö Vegelius (perhe muutti Ruotsiin 70-luvun alussa).
- 8 Jalmari ja Kyllikki Saarelan asuintalo ja kauppa 1950-. Kyllikki Saarela piti talossa kukka-, kemikaali- ja ruokakauppaakin, kunnes Saarelan tytär Kaija ja vävy Lauri Ala-Kokko muuttivat liikehuoneiston ruokakaupaksi v. 1969.
- 9 Erkki Ketola, asuin- ja liiketalo. Vuonna 1950 kiinteistön omistaja oli vielä Toivo Korhonen. Lisätietoja?
![]() |
Kuva* Jaakko Rahkolan seuraavat kaksi asuin- ja liiketaloa (2) valmistuivat sotien jälkeen 40-luvun lopussa. |
- 2 Jaakko ja Alma Rahkolan kolmas ja neljäs asuin- ja liikerakennus valmistuivat 1940-luvun jälkipuoliskolla, toisen rakennuksen päätyhuoneistossa oli 40-luvulla Veljekset Ketolan sekatavarakauppa.
- 3 Päntäneen Osuusmeijeri 1926, jossa myös Päntäneen Osuuskassan konttori 1926-51
- 10 Väinö ja Solveig Tuurin asuintalo ja kauppa 1935-
- 11 Jaakko ja Alma Rahkolan ensimmäinen koti- ja liiketalo 1925. Talon yläkerrassa toimi Päntäneen Osuuskassa kansakoulun jälkeen vuoteen 1926 ennen meijerille siirtymistä. Talossa oli kahvila ainakin 30-luvulla ja Kuisman kauppa vuosina 1940-42. Kuismat myivät talon 1942 Väinö Tuurille, jonka myötä alakertaan tuli Kauhajoen Säästöpankin Päntäneen konttori v. 1946. Talossa oli terveyssisaren vastaanotto vuodesta 1943. Ensimmäinen sisar oli lappajärveläinen Kerttu Harvio (s. Murtoniemi) ja hänen jälkeensä Eila Kauramo (s. Mäki). Talon yläkerrassa Alli Hautamäki piti kampaamoaan v. 1951-57. Piharakennuksessa oli Tauno Latva-Aron puusepänverstas. Se tuhoutui tulipalossa v. 1954, minkä jälkeen Latva-Aro siirsi toimintansa kotitaloonsa Halkolaan rukoushuonetta vastapäätä.
- 12 Jaakko ja Alma Rahkolan toinen koti- ja liiketalo 1941-, Kahvila n. 1941-, Päntäneen Posti- ja lennätintoimisto 1945-48, Suupohjan Osuusliike 1945-
- 13 Leipuri Johanssonin ensimmäinen asuintalo ja leipomo v. 1904-06, siirtyi Päntäneen Osuuskaupan omistukseen v. 1906.
- 14 Tätä tonttia leipuri Johansson tarjosi ensin Osuuskaupalle v. 1906, mutta kauppatoiminnan aloittamiseksi jo samana syksynä päätettiin suostua Johanssonin tarjoamaan jo olemassa olevaan rakennukseen (13). Leipuri Johansson rakensi uuden asuintalon ja leipomon jo samana vuonna tälle naapuritontille. Vuonna 1909 Päntäneen maamies- ja nuorisoseurat ostivat sen yhteiseksi seurojentaloksi. Seurahuone Pyrintölä oli siinä käytössä seuraavat 20 vuotta (1909-1929), kunnes uusi talo valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1930.
- Päntäneen Osuuskaupan päärakennusta uusittiin v. 1929 se sai käyttöönsä myös vanhan Pyrintölän huoneiston tontteineen samana vuonna. Vanhan Pyrintölän rakennus myytiin pois siirrettäväksi huutokaupalla v. 1934, jonka jälkeen tontille tuli mm. varastorakennus ja v. 1960 huoltoasema. Lauri Rannan talo Puskankylässä sai runkovärkit vanhan Pyrintölän rakennuksesta. Bensiininmyyntiä Osuuskaupalla oli ollut jo vuodesta 1926 lähtien, kuten alemmasta kuvasta ilmenee. Vuoden 1975 alusta Päntäneen Osuuskaupan toiminta yhdistettiin Kauhajoen Osuuskauppaan ja vuonna 1981 toiminta Päntäneellä loppui kokonaan. Samoissa tiloissa jatkoi vähän aikaa E-osuusliike, ja senkin lopettaessa v. 1986 toiminta talossa jatkui Seppo Halkolan yksityiskauppana.
- 15 Päntäneen Osuuskassa 1953-, talon pohjoispäässä Päntäneen postitoimisto 1953–1963. Tämä Leskistä vastapäätä sijainnut tontti lohkaistiin Leskisen omistamasta Alarahkolaan kuuluvasta Suomela-nimisestä tilasta Päntäneen Osuuskassalle, kauppakirja allekirjoitettiin 9.3.1951. Talo valmistui 1953. Yläkerrassa oli asuintilojen ohella aluksi neuvola, kunnes Päntäneelle saatiin oma neuvolarakennus 1963. Tilojen vapauduttua postilta talon pohjoispää oli muussa liikekäytössä, kunnes koko alakerta tuli pankin käyttöön vuonna 1972. Silloin pankin nimi muuttui Osuuspankiksi. Jaakko Puska oli pankin toimitusjohtajana, kunnes Severi Kallio-Könnö aloitti vuoden 1958 alussa.
- Kauppias K. J. Leskisen perikunta oli jo 18.7.1934 tehdyllä kaupalla myynyt Suomelasta 8 aarin kokoisen tontin Kauhajoen puhelinosuuskunnalle Päntäneen keskusasematalon rakentamista varten. Tontti käsitti yhden pellon, joka rajoittui lännessä Möykkytiehen ja etelässä "Rahkolan ojaan". Erotettu tontti sai nimekseen Virranmaa (1:90). Kauhajoen Puhelinosuuskunta myi Virranmaan Eteläpohjanmaan Puhelinosakeyhtiölle yhdessä kirkonkylässä sijainneen Keskus-nimisen tilan kanssa v. 1939. Talo jäi tuolle tontille rakentamatta ja keskus pysyi Kamilan talossa vuoteen 1950, jolloin puhelinkeskusasema muutti uuteen taloon seuraintalon viereen.
![]() |
Vaasa-lehti 11.2.1939 |
- 18 Vuonna 1898 naapurukset Malakias Yli-Rahkola ja Hermanni Mäki-Rahkola myivät vierekkäiset tontit uutta koulurakennusta varten, mutta Rahkolan halkomisen yhteydessä koulutontti sijoittui lopulta kokonaan Mäkirahkolan tilaosuudelle. Kansakoulun 1. vaihe valmistui 1902. Sitä ennen vuodesta 1894 lähtien koulu toimi Ylirahkolan toisessa päärakennuksessa, joka vieläkin seisoo sijoillaan.
- Päntäneen Osuuskassa toimi koulun tiloissa vuosina 1915-25, myös postitoimisto aloitti toimintansa siellä. Vuonna 1963 koulun viereen valmistui terveystalo, joka näkyy otsikkokuvassakin.
- 16 Ilmari Yli-Pentilän asuin- ja liiketalo 1948, Ilmari Yli-Pentilän Vaate- ja lyhyttavaraliike 1948-, Päntäneen Posti- ja lennätintoimisto 1948–53. Ilmari ja Laina Yli-Pentilä ostivat tontin taloa varten Uuno ja Ulla Pekarilalta 27.7.1947.
- 17 Urho Möykyn asuin- ja liiketalo, kahvila. Aiemmin (1950-luvun alussa) Lylykorven kahvila ja kemikalio. Sekä Yli-Pentilän että Lylykorven (Möykyn) talot rakennettiin alun perin Lapikiston eli vanhan Ylirahkolan maalle, joka oli siirtynyt 1940-luvun jälkipuolella Ulla ja Uuno Pekarilan omistukseen.
- 1 J. W. Peltosen asuin- ja liiketalo 1898. Toiminta jatkui Peltosen jälkeen vuodesta 1926 lähtien kahden sukupolven ajan Leskisen perheen vetämänä. Kaarle (Kalle) Johannes ja Anna Liisa Adele Leskinen ostivat talon v. 1926. Kallen kuoltua v. 1930 kauppaa jatkoi leski poikansa Jorman kanssa ja Jorma puolisonsa Ainon kanssa piti kauppaa vuoteen 1970 saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti