Päntäneen Soittajat

Päntäneen Soittajat

Haastattelu on julkaistu Jarmo Koskisen v. 1986 toimittamassa Kauhajoki soittaa ja laulaa- teoksessa. Alla oleva valokuva liittyy samaan kirjoitukseen.

Kauhajoen Kunnallislehti 17.4.1930

Päntäneen soittajien toiminta voidaan katsoa alkaneen syksyllä 1930. Oli marraskuun ilta kutsuessani musiikista kiinnostuneet Kaarlo Hirvelän ja Eino Kosken luokseni keskustelemaan yhteissoitosta. Aiheen kutsuun antoi se, että Hirvelä oli aikaisemmin keväällä muuttanut kylään ja avioitunut. Olimme tosin aikaisemminkin Kosken kanssa keskustelleet mahdollisuudesta kokeilla yhteissoittoa, koska kumpainenkin pystyi soittamaan nuoteista. Hirvelä oli sikälikin tervetullut joukkoon, että hän oli ollut jo mukana kuuluisaksi tulleessa Kauhajoen orkesterissa soittaen klarinettia. Lisäksi hän oli kohtalaisen hyvä pianisti, kertoo Lauri Tuuri muistellessaan Päntäneen soitinyhtyeen syntyvaiheita ja sen myöhempiä vaiheita.

Harjoittelun aloitimme heti ja toimimme Päntäneen Nuorisoseuran alaosastona, ettei tarvinnut yhtymää erikseen rekisteröidä. Ensimmäisessä kokoonpanossa soitin ensiviulua, Eino Koski toista viulua ja Kaarlo Hirvelä klarinettia. Instrumentille oli hyvin usein sovitettava jonkin toisen soittimen teema, kun soitettiin ns. kamarimusiikkia.

Sävelmät olivat aluksi vaatimattomia, kunnes musiikki-iltamia pitäen koottiin varoja ja pystyttiin hankkimaan sekä piano että sello. Pianon osti meille Aatos Rinta-Koski Helsingissä käydessään. Meillä oli ilmoitus helsinkiläisessä lehdessä pianon ostosta. Rinta-Koski kävi matkallaan tutkimassa tarjottuja pianoja ja osto onnistui hyvin. Piano on vieläkin olemassa Päntäneen seurojentalolla. Sello ostettiin Rinta-Kosken Martti-veljeltä, joka kuului Kauhajoen orkesterin pitkäaikaisiin sellisteihin.

Pianoa ryhtyi soittamaan tietenkin Kaarlo Hirvelä ja selloa Aarne Koivikko, josta vuosien kuluessa tuli hyvä tämän arvokkaan soittimen käsittelijä. Ensiviuluun saatiin kanssani Toivo Kangas ja Toivo Latva-Lusa sekä kakkosviuluun Eino Kosken lisäksi Tauno Koivikko, Sulho Puska ja Sulo Latva-Keturi.

Kaarlo Hirvelä kaatui sodassa 1941 ja sotien jälkeen ryhtyi pianoa soittamaan opettaja Paavo Turjansalo ja hänen muutettuaan pois tuli pianoon opettaja Aarne Seppänen. Niin ikään Aarne Koivikon tilalle, joka muutti pois paikkakunnalta, tuli Martti Tuuri, joka varhaisemmassa vaiheessa soitti jonkin aikaa myös klarinettia.

Paitsi omissa tilaisuuksissa, joita pidettiin ahkeraan, esiintyi Päntäneen Soittajat usein eri järjestöjen juhlissa Kauhajoella ja jossain määrin myös naapuripitäjissä. Näiden lisäksi oli yhteisiä konsertteja Päntäneen sekakuoron kanssa, jota johti pitkään opettaja Aarne Seppänen. Tehtiin yhteisiä vierailujakin naapuripitäjiin.

Päntäneen soittajat v. 1948. Vasemmalta Lauri Tuuri, Toivo Kangas, Toivo Latva-Lusa, Martti Tuuri, Aarne Seppänen, Sulo Neva-Keturi, Eino Koski ja Tauno Koivikko.

Päntäneen soittajien nuotistoon kuului pääasiassa suomalaisia kamarimusiikkisovituksia, mutta sen lisäksi tilattiin Saksasta vanhaa klassillista musiikkia. Toiminta jatkui 1950-luvun loppupuolelle saakka ja kesti kaiken kaikkiaan runsaat 25 vuotta sodan aikaa lukuun ottamatta.

• Haastattelu on julkaistu Jarmo Koskisen v. 1986 toimittamassa Kauhajoki soittaa ja laulaa- teoksessa. Ylempi valokuva liittyy samaan kirjoitukseen.